Edellisessä bloki -kirjoituksessamme esiteltiin ohjelmistokehittämisen mallia, jossa ratkaisu toteutetaan joko ilman tai vain rajoitetulla määrällä itse tehtyä ohjelmakoodia. Siinä ohjelmointityön sijaan käyttöliittymä ja liiketoimintalogiikka toteutetaan ratkaisukehitysalustan tarjoamilla palveluilla ja muokattavilla komponenteilla.
Optimistisena tavoitteena on mahdollistaa Citizen Development (’kansalaiskehittäjä’) toiminta, jossa liiketoiminnan vaatimukset hyvin sisäistänyt, mutta vähän tai ei yhtään ohjelmistokehitystä hallitseva henkilö voisi toteuttaa ohjelmistoratkaisun tietojen hallintaan ja raportointiin. Perinteisesti toimintaan on käytetty toimisto ja –työryhmäsovelluksia. Näitä täydentämään ovat tulleet monipuoliset Saas- ja pilvipalveluna tarjottavat alustat, joille tehdyt toteutukset skaalautuvat aina yritystason ratkaisuihin asti.
Jo tällä hetkellä yrityksissä hyödynnetään jo laajasti raportointi- ja tiedon analysointiratkaisuihin kehitettyjä alustoja.
Jonkin verran vaativampaa on liiketoimintaa tukevan ohjelmistoratkaisun toteutus. Ohessa askeleet miten alun perinkin ratkaisukehitysalustaan nojaavaa projektien- ja töidenhallintajärjestelmää laajennettiin riskienhallinnan toiminnallisuudella.
Toteutuksen päävaiheet olivat:
- Tietojen ja näiden välisten relaatioiden määrittely. Tämä on vaativin osa, jossa asiantutijan käyttäminen palkitsee.
- Toteutuksen ulkoasun päättäminen. Käyttöön otettiin kokeilujen jälkeen visuaalinen taulu –muotoinen käyttöliittymä. Ratkaisukehitysalusta tarjoaa tyypillisesti erilaisia ulkoasuvaihtoehtoja esim. lista-, lomake ja taulumuotoiset näkymät ja erilaiset esitysgrafiikat.
- Toimintojen määrittely ja toteutus. Valittu taulu –muotoinen käyttöliittymä toi mukanaan jo paljon vaadittua toiminnallisuutta. Tämän lisäksi määriteltiin laskennalliset tiedot (riskipisteiden laskenta lähtötiedoista) ja tietokenttien arvojen tarkistukset ja pakollisuudet. Poimintalistoille toteutettiin lista –muotoiset ylläpitonäkymät.
- Integraatioiden määrittely ja toteutus. Kokonaisuus täydennettiin riskipisteiden perusteella lähetettävillä sähköpostilähetyksillä.
- Merkitsevän tiedon visualisointi. Toteutuksessa hyödynnettiin alustan tarjoamia liikennevaloja ja ikoneita korostamaan ja tuomaan esiin kriittistä tietoa ja työnkulkua.
- Väli- ja lopputulosten testaus. Toteutus eteni iteratiivisesti ja sen aikana palattiin lukusia kertoja päävaiheissa taaksepäin tyydyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
- Ratkaisun siirtäminen tuotantokäyttöön. Tuotantokäyttöön siirtäminen on syytä tehdä omana kokonaisuutenaan noudattaen organisaatiossa sovittuja käytäntöjä.
Toteutuksen tietomalli löytyi melko valmiiksi mietittynä internetistä. Mallin mukaiset rakenteet on toteutettu olemassa olevan projektien- ja töidenhallintajärjestelmän tietokantaan. Taulu -muotoisessa käyttöliittymässä yksittäiset riskit esitetään kortteina riskiluokkien mukaisissa sarakkeissa. Korttien järjestys sarakkeessa visualisoi kunkin riskin merkittävyyttä luokassaan ja liikennevaloilla pyritään visualisoimaan kuhunkin riskiin liittyvää tila- ja kriittisyystietoa. Riskin tietoja pääsee ylläpitämään korttia kaksoisklikkaamalla. Korttien järjestys ja sarake vaihtuvat siirtämällä korttia hiirellä.
Kuva 1. Uusi riskienhallinnan toiminnallisuus osana projektien ja töidenhallintaa.
Kuva 2. Suoraviivainen riskienhallinnan tietomalli
Heräsikö mielenkiitosi? Ota yhteys https://www.proha.com/yhteystiedot ja kerromme mielellämme lisää Low Code No Code kehittämisen eduista liiketoimintasovellusten toteuttamisessa Saas palveluna.