Tähän alkuun heti, että uteliaisuus on äärimmäisen hieno asia ja siihen tulee kannustaa.
Uteliaisuus on innostusta uuden tiedon saamisesta ja uuden kokemisesta. Se on keskeinen osa motivaatiota edistäen oppimista ja omaksumista. Tietämisen halun ohella uteliaisuuteen liittyy myös ihmisen perustarve kokea ympäristö turvallisena.
Uteliaisuuden merkityksestä Albert Einsteinin kerrotaan todenneen: “I have no special talents, I am only passionately curious”. Vapaasti suomennettuna ”Minulla ei ole erityisiä kykyjä, olen vain intohimoisesti utelias”. Myös Walt Disneyn mainioita lausahduksia uteliaisuuden merkittävyydestä löytyy internetistä sivukaupalla.
Uteliasuus mielletään luonteenpiirteeksi, mutta sitä voi myös kehittää. Tärkeintä on alkaa kysyä ’mitä’, ’miksi’ tai ’miksi ei’. Kysymyksissä on uuden tiedon alku. Uteliaat ihmiset lähestyvät tilanteita ja ongelmia avoimella mielellä ja lopputuloksena on aivan uudenlaisia ratkaisuja. Uteliaisuus on luovuuden muusa.
Uteliaisuuden kehittäminen ei lopulta ole vaikeaa. Vankka pohja löytyy jo ihmisen evoluutiosta sekä tarpeesta tulla huomatuksi ja kuulluksi. Uteliasuuden vihollinen on varmuus. Organisaation toiminnassa ylhäältä annettu varmuus on oikeassa olemista ja kapeakatseista. Uteliaisuus sen sijaan on vuorovaikutusta, avartavaa ja jatkuvaa löytämistä.
Luontevaa on olettaa, että myös organisaatio, joka kannustaa jäsentensä uteliaisuutta ja halua kokeilla jotain uutta on menestyvä. Tai vähintään sillä on paremmat edellytykset menestyä muita paremmin nopeasti muuttuvassa maailmassa.
Uteliaisuus on mahdollista valjastaa organisaation vahvuudeksi. Onnistuakseen utelias organisaatio tarvitsee oikeaa asennetta ja sovittuja toimintamalleja. Lisäksi tarvitaan välineitä:
-Väline takaa avoimen tiedonkulun ja tiedon saavutettavuuden kaikille. Luottamuksen ilmapiiri on uteliaan organisaation toiminnan edellytys. Välineen keskeiset piirteet ovat saavutettavuuden ohella hyvät tiedon analysoinnin ja visualisoinnin ominaisuudet, joilla täytetään uteliaan organisaation alituinen tiedonjano.
-Välineeseen dokumentoidaan luovan prosessin lopputuloksena syntyneet ideat ja kehitysajatukset välitöntä tai myöhemmin tapahtuvaa päätöksentekoa varten. Välineessä asiat eivät unohdu. Se antaa mahdollisuuden erilaisen rakenteellisen tiedon lisäämiseen syntyneisiin ideoihin, asioiden priorisointiin, ryhmittelyyn, luokitteluun ja erilaisten riippuvuuksien ymmärtämiseen sekä kokonaisuuksien hallintaan.
-Välineiden tehtävä on kertoa organisaation toiminnan nykytilanne ja suunta. Kun lähtötilanne ja käytettävissä olevat voimavarat ovat selvillä, niin uusiin tavoitteisiin on huomattavasti riskittömämpää suunnata. Uteliasuuden siivittämien päätösten tulee pohjautua mielikuvan sijasta ajantasaiseen ja oikeaan tietoon sekä kohdistua organisaation kannalta merkityksellisiin asioihin.
-Välineiden avulla tavoiteltu muutos saadaan hallittua koko matka päätöksenteosta asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen asti.
Ota yhteys, jos mielenkiintosi heräsi toiminnan suunnittelun ja ohjauksen kokonaisratkaisuihin, jotka antavat hetkessä kiinni olevat vastaukset uteliaisiin ’mitä’ –kysymyksiisi, luovat uskottavan pohjan päätöksille, jotka ’miksi’ tai ’miksi ei’ kysymykset laittavat liikkeelle ja jonka avulla ohjaat organisaatiosi toimintaa tosiaikaisesti muutoksen karikoissa.
