Kuukausi: tammikuu 2021

Camako EPM versio 6 irtautuu SharePointista

Camako EPM on perustoiminnallisuuksiltaan laaja projektien- ja työnohjauksen järjestelmä. Se on myös muokattava (low-code / no-code) alusta eri sovellusalueiden ratkaisujen helppoon toteutukseen.

Camako EPM on syntynyt ja kasvanut SharePoint alustalla. Nyt sen on aika rikkoa kahleensa ja irtautua SharePointista, kokonaan itsenäiseksi järjestelmäksi.

Aikansa kutakin

Camako EPM:n tuotekehityksen alkuvaiheessa, SharePoint alusta mahdollisti nopean tuotekehityksen ja laajan toiminnallisuuden. SharePoint tarjosi valmiin käyttäjähallinnan, alustan käyttöliittymälle ja lisätoimintoja, kuten dokumenttien hallinnan. Samalla SharePoint kuitenkin myös rajoitti kehittämistä usealla tavalla.

Nyt haluamme kehittää Camako EPM järjestelmää, ilman SharePointin rajoituksia. Haluamme myös taata asiakkaillemme edullisen tavan jatkaa Camako EPM järjestelmän käyttöä, kun Ilmaisen SharePoint Foundationin käyttömahdollisuus poistuu version 2013 myötä. Ilman kolmannen osapuolen lisenssivaatimuksia järjestelmän hinta voidaan pitää kohtuullisena ja ennustettavana.

Haluamme tarjota järjestelmän, joka sisältää laajat perustoiminnallisuudet, mutta myös mukautuu asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Joustava, muokattava alusta kasvattaa järjestelmän elinkaarta, koska järjestelmä mukautuu uusiin vaatimuksiin. Se myös mahdollistaa järjestelmän hyödyntämisen muissakin käyttöskenaarioissa, kuin projektien hallinnassa.

SharePointista irrottaminen mahdollistaa modernien teknologioiden hyödyntämisen esimerkiksi käyttöliittymän toteutuksessa. Nyt voidaan hyödyntää modernia JavaScript tekniikkaa käyttöliittymässä. Tämä mahdollistaa dynaamisen, rikkaan käyttökokemuksen.

Dokumenttien hallintaa voidaan edelleen jatkaa SharePointin dokumenttikirjastoissa, mutta SharePointin ohella mikä tahansa muukin dokumenttihallintajärjestelmä voidaan kytkeä joustavasti osaksi Camako ratkaisua.

Tekninen alusta valinnaisesti pilvessä tai maan päällä

Camako EPM 6 voidaan asentaa täysin pilviympäristöön, omaan tekniseen ympäristöön, Prohan tarjoamaan SaaS ympäristöön tai tarpeen mukaan, vaikka hybridiympäristöön, jossa tietovarasto on pilvessä ja sovellus Prohan SaaS ympäristössä.

Asiakas omistaa tietonsa, tietää missä ne ovat talletettuina ja tarvittaessa voi siirtää tietonsa toiseen ympäristöön. Camako EPM, ei ole moniasiakasympäristö, jossa eri käyttäjäorganisaatioiden tiedot sijaitsisivat samassa fyysisessä tietovarastossa. Jokaiselle käyttäjäorganisaatiolle luodaan oma tietovarasto. Käyttävän organisaation kaikki tieto on omassa SQL kannassa, josta se on helposti raportoitavissa, varmistettavissa ja siirrettävissä.

SharePointista irtautuminen on vaatinut käyttäjähallinnan toteutuksen kokonaan uudelleen. Uusi versio kasvattaa tietoturvallisuutta mahdollistamalla useita erilaisia käyttäjien tunnistamisen tapoja.

Perustoiminnallisuus kehittyy, alustan joustavuus säilyy, käytettävyys paranee

Camako EPM:n perustoiminnallisuuksia ovat olleet: Projektisalkku, projektisuunnitelmat, tehtäväaikataulut, tuntien kirjaus myös mobiilissa, aikajaksotettu resurssien kuormitussuunnittelu, suunnitelmien versiointi. Uutena toiminnallisuutena on valmistunut aikajaksotettu kustannusten suunnittelu.

Paketista otettuun ratkaisuun ei kuitenkaan tarvitse tyytyä. Joustava alusta tarjoaa edelleen mahdollisuudet muokata ja laajentaa järjestelmän tietomallia ja liiketoimintalogiikkaa. Muokatun tietomallin päälle rakennetaan käyttöliittymä käyttäen konfiguroitavia taulukko- ja lomakenäkymiä, Gantt-kaavioita, Kanban-taulua ja aikajaksotettuja resurssi ja kustannusnäkymiä.

Käyttöliittymän kieli on käyttäjän itsensä valittavissa. Uusi käyttöliittymä mahdollistaa myös entistä joustavamman datan analysoinnin. Graafisten esitysten vienti Camakosta esimerkiksi Power Pointiin Gantt-kaavioina ja Kanban-tauluina onnistuu.

Tulemme kevään aikana esittelemään Camako EPM 6 versiota webinaareissa.

Low Code No Code kehittäminen

Edellisessä bloki -kirjoituksessamme esiteltiin ohjelmistokehittämisen mallia, jossa ratkaisu toteutetaan joko ilman tai vain rajoitetulla määrällä itse tehtyä ohjelmakoodia. Siinä ohjelmointityön sijaan käyttöliittymä ja liiketoimintalogiikka toteutetaan ratkaisukehitysalustan tarjoamilla palveluilla ja muokattavilla komponenteilla.

Optimistisena tavoitteena on mahdollistaa Citizen Development (’kansalaiskehittäjä’) toiminta, jossa liiketoiminnan vaatimukset hyvin sisäistänyt, mutta vähän tai ei yhtään ohjelmistokehitystä hallitseva henkilö voisi toteuttaa ohjelmistoratkaisun tietojen hallintaan ja raportointiin. Perinteisesti toimintaan on käytetty toimisto ja –työryhmäsovelluksia. Näitä täydentämään ovat tulleet monipuoliset Saas- ja pilvipalveluna tarjottavat alustat, joille tehdyt toteutukset skaalautuvat aina yritystason ratkaisuihin asti.

Jo tällä hetkellä yrityksissä hyödynnetään jo laajasti raportointi- ja tiedon analysointiratkaisuihin kehitettyjä alustoja.

Jonkin verran vaativampaa on liiketoimintaa tukevan ohjelmistoratkaisun toteutus. Ohessa askeleet miten alun perinkin ratkaisukehitysalustaan nojaavaa projektien- ja töidenhallintajärjestelmää laajennettiin riskienhallinnan toiminnallisuudella.

Toteutuksen päävaiheet olivat:

  1. Tietojen ja näiden välisten relaatioiden määrittely. Tämä on vaativin osa, jossa asiantutijan käyttäminen palkitsee.
  2. Toteutuksen ulkoasun päättäminen. Käyttöön otettiin kokeilujen jälkeen visuaalinen taulu –muotoinen käyttöliittymä. Ratkaisukehitysalusta tarjoaa tyypillisesti erilaisia ulkoasuvaihtoehtoja esim. lista-, lomake ja taulumuotoiset näkymät ja erilaiset esitysgrafiikat.
  3. Toimintojen määrittely ja toteutus. Valittu taulu –muotoinen käyttöliittymä toi mukanaan jo paljon vaadittua toiminnallisuutta. Tämän lisäksi määriteltiin laskennalliset tiedot (riskipisteiden laskenta lähtötiedoista) ja tietokenttien arvojen tarkistukset ja pakollisuudet. Poimintalistoille toteutettiin lista –muotoiset ylläpitonäkymät.
  4. Integraatioiden määrittely ja toteutus. Kokonaisuus täydennettiin riskipisteiden perusteella lähetettävillä sähköpostilähetyksillä.
  5. Merkitsevän tiedon visualisointi. Toteutuksessa hyödynnettiin alustan tarjoamia liikennevaloja ja ikoneita korostamaan ja tuomaan esiin kriittistä tietoa ja työnkulkua.
  6. Väli- ja lopputulosten testaus. Toteutus eteni iteratiivisesti ja sen aikana palattiin lukusia kertoja päävaiheissa taaksepäin tyydyttävän lopputuloksen aikaansaamiseksi.
  7. Ratkaisun siirtäminen tuotantokäyttöön. Tuotantokäyttöön siirtäminen on syytä tehdä omana kokonaisuutenaan noudattaen organisaatiossa sovittuja käytäntöjä.

Toteutuksen tietomalli löytyi melko valmiiksi mietittynä internetistä. Mallin mukaiset rakenteet on toteutettu olemassa olevan projektien- ja töidenhallintajärjestelmän tietokantaan. Taulu -muotoisessa käyttöliittymässä yksittäiset riskit esitetään kortteina riskiluokkien mukaisissa sarakkeissa. Korttien järjestys sarakkeessa visualisoi kunkin riskin merkittävyyttä luokassaan ja liikennevaloilla pyritään visualisoimaan kuhunkin riskiin liittyvää tila- ja kriittisyystietoa. Riskin tietoja pääsee ylläpitämään korttia kaksoisklikkaamalla. Korttien järjestys ja sarake vaihtuvat siirtämällä korttia hiirellä.

Kuva 1. Uusi riskienhallinnan toiminnallisuus osana projektien ja töidenhallintaa.

 

 

 

 

 

 

 

Kuva 2. Suoraviivainen riskienhallinnan tietomalli

Heräsikö mielenkiitosi? Ota yhteys https://www.proha.com/yhteystiedot ja kerromme mielellämme lisää Low Code No Code kehittämisen eduista liiketoimintasovellusten toteuttamisessa Saas palveluna.