Kohti tehokkaampia ja tuottavampia
projektitoimituksia

Tehokas resurssienhallinta yhdistettynä tarkkaan työajanseurantaan luo vankan perustan projektinhallinnalle. Se ei ainoastaan paranna projektin tehokkuutta, vaan myös lisää läpinäkyvyyttä ja ennakoitavuutta, mikä on olennaista projektien onnistumisen kannalta.

Nämä elementit eivät ainoastaan määritä projektin onnistumista, vaan myös sen tehokkuutta ja tuottavuutta. Projektipomon aiemmissa kirjoituksissa on käsitelty näitä teemoja, ja tässä artikkelissa syvennymme niiden merkitykseen entisestään.

Tehokkaan resurssienhallinnan ja työajanseurannan edellytykset

Projektinhallinnassa resurssien tehokas hallinta ja tarkka työajanseuranta ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat projektin onnistumiseen. Projektipomon mielestä nykyaikaisen projektien ja salkkujen hallintaratkaisun tulee ehdottomasti tarjota kattavat työkalut näiden kriittisten osa-alueiden hallintaan. Vasta sitten, kun käytössä oleva projektienhallintaratkaisu täyttää nämä edellytykset, voimme parantaa oleellisesti projektien läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta.

Asiantuntijatyön suunnittelu

Kuten Projektipomon asiantuntijatyön suunnittelua käsittelevässä blogissa todetaan, huolellinen suunnittelu luo perustan onnistuneelle projektinhallinnalle.  Suunnitteluprosessin aikana määritellään resurssit, jotka ovat tarpeen projektin tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kaksitasoinen resurssisuunnittelu

Projektipomon kaksitasoisesta resurssisuunnittelusta kertova artikkeli valottaa, kuinka strateginen ja operatiivinen suunnittelu yhdistyvät resurssienhallinnassa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa resurssien joustavan kohdentamisen projektin vaiheiden ja tarpeiden mukaan.

Suunnitelmallista resurssienhallintaa

Suunnitelmallisen resurssien hallinnan merkitys korostuu blogissa, jossa kuvataan, kuinka ennalta määritelty resurssien käyttösuunnitelma auttaa ohjaamaan projektin toteutusta tehokkaasti ja ennakoidusti.

Camakon työkalut resurssienhallintaan ja työajanseurantaan

Camakon avulla projektien ja töiden suunnittelu sekä seuranta muuttuu selkeämmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Työkalu tarjoaa kattavat ominaisuudet projektien suunnitteluun, resurssien allokaatioon ja työmäärän seurantaan.

Resurssienhallinnan työkalut mahdollistavat resurssien kohdentamisen ja käytön optimoinnin projektien läpi. Työntekijöiden osaamisen, saatavuuden ja tarpeiden yhteensovittaminen tehostuu, mikä parantaa projektien tuottavuutta ja vähentää hukkaa.

Tuntiraportoinnin osalta Camako mahdollistaa työajan seurannan reaaliajassa, tarjoten tarkkaa tietoa projektien työmäärästä ja edistymisestä. Tämä auttaa projektijohtoa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja säätämään suunnitelmia tarpeen mukaan.

Osallistu tulevaan Camako webinaariin

Haluatko oppia lisää tehokkaasta resurssienhallinnasta ja työajanseurannasta? Liity mukaan Camako webinaariin ”Resurssien hallinta ja työajankirjaus – Mitä suunniteltiin ja mitä oikeasti tapahtui” 16.4.2024 klo 10:00, jossa syvennymme näihin teemoihin käytännön esimerkkien ja parhaiden käytäntöjen kautta.

Tule mukaan vahvistamaan osaamistasi ja oppimaan, kuinka Camako voi auttaa sinua hallitsemaan projektejasi entistä tehokkaammin

Projektin resurssihallinnasta ja tuntikirjauksista

Projektia on mahdotonta toteuttaa ilman resursseja. Resurssit voivat olla omia tai vuokrattuja. Joka tapauksessa niitä tarvitaan suunnitellun lopputuloksen aikaansaamiseksi.

Resurssien käyttöä pitää suunnitella, muuten projektin toteutus ja lopputulos eivät onnistu halutulla tavalla.

Resurssisuunnittelua on erilaista. Suunnittelutapaan vaikuttaa se, millainen projekti on kyseessä. Kuinka kauan se kestää? Kuinka iso se on? Mikä on projektin lopputulos? Joka tapauksessa resurssit pitää varata jollakin tavalla projektille ennen sen käynnistystä. Varaamista varten tarvitaan suunnittelua millaisia resursseja ja kuinka paljon ja milloin niitä tarvitaan.

Resurssinhallinta on erilaista isossa investointiprojektissa verrattuna tuotekehitysprojekteihin. Isoissa investointihankkeissa suurin osa resursseista varataan tyypillisesti kokonaan pidemmäksi aikaa projektin käyttöön, kun taas tuotekehityshankkeissa voi henkilö osallistua useampaan projektiin yhtä aikaa lyhyitä ajanjaksoja. Näin ollen suunnittelutavat voivat poiketa toisistaan. Investointiprojekteissa työmääriä suunnitellaan ja jäljellä olevaa työmäärää arvioidaan tehtävien ja niiden työmäärien avulla, kun taas tuotekehityshankkeessa voi työmäärien arviointi olla hankalaa ja varaukset tehdään projektitasolla aikajaksolle.

Projektipomo on kirjoittanut muutamaan kertaan projektin resurssinhallinnasta. Resurssinhallintaa ja sen vaikutuksia sekä toimintatapaa käsitelevät mm. seuraavat projektipomon kirjoitukset:

Resurssi-vai-kapasiteetinhallintaa?

Suunnitelmallista resurssienhallintaa

Kaksitasoinen resurssisuunnittelu

Jotta organisaatio voi oppia tekemisestään, mikä tahansa suunnittelutyö tarvitsee takaisinkytkennän toteutumiin, eli mittauksen miten suunnitelma piti paikkansa toteutukseen nähden. Tuntikirjaus toimii resurssinsuunnittelun apuna hyvinkin tässä roolissa. Tuntikirjaustietojen yhdistämisellä resurssinhallinnan varauksiin tai tehtävien suunniteltuihin työmääriin saadaan aikaa riittävä kytkentä suunnitelman ja toteutuman välille.

Resurssivarausten ja tuntitoteutumien vertailua

Vaikka projektit ovat jo määrityksensä mukaisesti ainutkertaisia, voidaan niiden rakenteesta ja osituksesta löytää kuitenkin yhtäläisyyksiä. Näitä vastaavuuksia ja niiden suhteita käyttämällä voidaan arvioida uuden projektin kokonaistyömäärää, kun jokin osatekijä pystytään arvioimaan kohtuullisen luotettavasti.

Seuraavassa on selvennykseksi esimerkki it-projektista. Keräämällä toteutuneita työtunteja koko projektin ajalta ja luokitellen niitä esimerkiksi seuraavasti: toimintojen suunnittelu, toteutus, testaus sekä hallinnolliset tunnit, voidaan seuraavan vastaavan projektin kokonaistyömäärää arvioida kohtuullisen hyvin, jos esimerkiksi toteutukseen liittyvä työmäärä pystytään arvioimaan. Arvio tehdään perustuen historiantiedoilla laskettuun eri työtyyppien suhteeseen, jossa esimerkiksi toteutus edustaa tyypillisesti 40 % työmäärästä, suunnittelu 20 %, testaus 30 % ja hallinnolliset työt 10 %. Suhteet täsmentyvät, kun käytettävissä on useamman saman tyyppisen projektin tiedot.

Tuntikirjaus-aika ei ole vain rahaa

Tuntikirjaus-menneen maailman jäänne vai toimiva ohjausvaline?

Toteutuneiden tuntien kirjauksen edut saavutetaan parhaiten, kun se on osa projektin- ja resurssinhallinnan tietojärjestelmää, jossa suunnitelmat yhdistetään toteutuneisiin tietoihin.

Kiinnostuitko aiheesta? Ota yhteyttä meihin tästä.

Tuntikirjaus – aika ei ole vain rahaa

Oikein ja oikea aikaisesti hyödynnetty osaaminen ja tyytyväinen työntekijä tuovat kilpailuedun. Lisäksi on muitakin hyviä syitä suunnitella ja seurata sitä, mihin tehtäviin päivän työtunnit kohdistuvat. Näin luodaan edellytykset sille, että organisaation henkilöstössä oleva pääoma saadaan hyödynnettyä kaikkien yhteiseksi eduksi ja ennen kaikkea edistetään työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä.

Tuntien kirjaus ilman niihin liittyvää suunnitelmatietoa palvelee tilanteessa, jossa tunnit laskutetaan, niihin liittyviä sisäisiä kustannuksia järjestellään organisaation sisällä ja/tai tuotekehitystyön kustannuksia aktivoidaan taseeseen.

Tuntien kirjaus yhdistettynä suunnitelmatietoon ja organisaation tiedossa oleviin kyvykkyyksiin kantaa jo huomattavasti pidemmälle. Tarkka työtehtävä- ja päiväkohtainen toteutumatieto tarjoaa luotettavan lähtökohdan organisaation suorituskyvystä kertovien mittareiden toteuttamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Alla on joukko tärkeitä asioita, joissa menestyminen edellyttää luotettavaa tietoa siitä, millaiseen tekemiseen organisaation käytettävissä olevat työtunnit ja osaaminen ovat kohdistuneet.

  1. Perinteisissä projektien toimitusmalleissa suunnitteluvaiheessa täsmennetään tavoitellut tuotokset ja näiden aikaansaamisen edellyttämät työmäärät. Tuntitoteumien seuranta varmistaa sen, että poikkeamia voidaan analysoida ja niihin voidaan reagoida välittömästi.
  2. Suunnitelmallisen toteutustyön perustana on mahdollisimman realistinen aikataulu, resurssi- ja kustannussuunnitelma. Luotettavimmin tämä toteutuu, jos suunnitelmat nojaavat kokemusperäiseen tietoon. Toteutumatiedot aiemmista hankkeista ennaltaehkäisevät virheitä myynnissä ja takaa projektipäällikölle oikean määrän ja oikea aikaisesti sopivia resursseja projektin käyttöön.
  3. Tuntitoteutumat tarjoavat yksityiskohtaista tietoa organisaation laatumittareihin. Tärkeää on se, että työ kohdentuu lopputulosten saavuttamiseen, mahdollisten virheiden ennaltaehkäisyyn tai näiden korjaamiseen varhaisessa vaiheessa ja kerralla. Reagointia tarvitaan, jos virheitä korjaavan tai muu lopputuloksen saavuttamista vähän hyödyttävän työn osuus kasvaa trendinomaisesti. Sopivilla tuntikirjauskohteiden luokittelutiedoilla saadaan arvokasta analyysitietoa Lessons Learned/Retrospective tapahtumiin toiminnan kehittämiseksi ja laadun parantamiseksi.
  4. Tiimin jäsenten työkuorman seuranta kokonaisuutena on yksi tiimistä vastaavan henkilön tärkeimmistä tehtävistä. Kuormituksen ja käytettävissä olevan kapasiteetin kohtaamisen jatkuva optimointi edellyttää luotettavaa tietoa siitä, mihin käytettävissä olevat tunnit ovat kohdistuneet ja millaisia poikkeamia on verrattuna suunnitelmaan. Lähiesimiehen tulee erityisesti kiinnittää huomiota avainresurssien kuormitukseen hankkeiden ylitse sekä uusien tiimin jäsenten osaamisen kasvattamiseen sopivan haasteellisissa työtehtävissä.
  5. Projektipäällikön vahva henkilökohtainen näkemys projektinsa tilasta ei aina riitä. Viestintä projektin sidosryhmille tulee olla objektiivista, uskottavaa ja läpinäkyvää. Tämä onnistuu vain, jos viestinnän lähtökohtana oleviin tietoihin voidaan luottaa ja tiedot ovat jäljitettävissä. Luotettavin tieto syntyy niistä yksityiskohtaisesta toteutumatiedosta, jota projektin jäsenet osaltaan tuntiraportoinnin kautta kerryttävät.
  6. Hyvin toteutettu kirjausjärjestelmä tuo käyttäjälleen tarjolle ne työtehtävät, joihin hänen tulee kulloinkin keskittyä. Työt tulevat näin tehtyä kerralla, nopeammin ja laadukkaammin. Tuntikirjaus vähentää samanaikaisesti tehtävien töiden määrää ja auttaa kohdistamaan huomin oleelliseen. Työnkulkuun saadaan kaivattu imu joka kasvattaa työtehoa ja tekijöiden motivaatiota.
  7. Työmäärien vaihtelu, pitkät työpäivät, ylikuormitus, kiivas työrytmi ja muut työn hallintaan liittyvät ongelmat altistavat työuupumukselle. Tuntikirjaus nostaa tuntikirjaajan tietoisuutta siitä mihin työpäivän tunnit kuluvatkaan. Tietoisuus omasta työkuormasta ja työtehtävien prioriteeteista ovat oiva selkänoja sanoa kaikelle sellaiselle ei, joka tarpeettomasti kasvattaa päivän aikana tehtäviä tunteja sekä kyllä kaikelle tavoitteelliselle, tuottavalle ja motivoivalle tekemiselle.
  8. Hälyttävää on, jos henkilön tuntikirjausnäkymässä on paljon kirjauskohteita pienillä päivittäisillä tuntimäärillä. Usean työtehtävän samanaikainen suorittaminen ja vaihtaminen näiden välillä ei edistä tavoiteltua tuottavuuden kasvua. Tuntikirjausjärjestelmään kirjatut tiedot nostavat esiin piilossa olevan työn, töiden hallinnan ja priorisoinnin ongelmat sekä auttavat puuttumaan tilanteeseen välittömästi.
  9. Henkilöiden työtuntikertymät ovat vakioaihe viranomaisen suorittamassa työsuojelutarkastuksessa. Työtuntien seurantaa tulee tehdä jo lainsäädännön vaatimuksesta. Kattavasti käyttöön otettu tuntikirjausratkaisu täyttää tämän tarpeen. Järjestelmän on mahdollista myös tukea joustavia työn tekemisen malleja saavutettavuudellaan ja saldokertymien laskennalla.

Projektien ketteriin toimitusmalleihin liittyen esitetään, että tuntikirjaus on ainakin ei –toivottua jollei kokonaan tarpeetonta. “Scrum does not consider the time spent working on Sprint Backlog Items. The work remaining and date are the only variables of interest”. Eli keskeiset seurattavat asiat ovat arvio jäljellä olevasta työmäärästä ja valmistumisajankohdasta. Merkittävää kuitenkin on, että monet edellä kuvatuista asioista ovat hyvin ajankohtaisia ja tarpeellisia myös ketterissä toimitusmalleissa.

Selvää on, että tuntien kirjauksen edut saavutetaan kattavasti vain, kun se on osa keskitettyä projektien, töiden ja kapasiteetin hallinnan tietojärjestelmää. Tarkkuutta, kattavuutta ja luotettavuutta tuntikirjaukseen on mahdollista tuoda järjestelmään toteutettavilla rajapinnoilla. Esim. henkilötietojen, lomatietojen ja käytettävissä olevien työtuntimäärien tuominen HR järjestelmästä tukee kapasiteettihallintaa. Jos organisaation kaikki työtunnit kohdistetaan ulkoisille ja/tai sisäisille asiakkaille on osoittautunut hyvin kannattavaksi tuottaa kulunvalvonnasta päiväkohtaiset läsnäolotunnit kirjaajan tiedoksi. Näin varmistetaan kaikkien asiakastuntien päätyminen kohdistettavaksi ja laskutukseen.

Ota yhteys, jos mielenkiitosi heräsi käyttäjäystävälliseen, helposti lähestyttävään ja integroituvaan tuntikirjausjärjestelmään, joka toimii myös luontevana osana kattavaa projektien-, töiden- ja resurssien hallinnan tietojärjestelmää.

Camako EPM versio 6 irtautuu SharePointista

Camako EPM on perustoiminnallisuuksiltaan laaja projektien- ja työnohjauksen järjestelmä. Se on myös muokattava (low-code / no-code) alusta eri sovellusalueiden ratkaisujen helppoon toteutukseen.

Camako EPM on syntynyt ja kasvanut SharePoint alustalla. Nyt sen on aika rikkoa kahleensa ja irtautua SharePointista, kokonaan itsenäiseksi järjestelmäksi.

Aikansa kutakin

Camako EPM:n tuotekehityksen alkuvaiheessa, SharePoint alusta mahdollisti nopean tuotekehityksen ja laajan toiminnallisuuden. SharePoint tarjosi valmiin käyttäjähallinnan, alustan käyttöliittymälle ja lisätoimintoja, kuten dokumenttien hallinnan. Samalla SharePoint kuitenkin myös rajoitti kehittämistä usealla tavalla.

Nyt haluamme kehittää Camako EPM järjestelmää, ilman SharePointin rajoituksia. Haluamme myös taata asiakkaillemme edullisen tavan jatkaa Camako EPM järjestelmän käyttöä, kun Ilmaisen SharePoint Foundationin käyttömahdollisuus poistuu version 2013 myötä. Ilman kolmannen osapuolen lisenssivaatimuksia järjestelmän hinta voidaan pitää kohtuullisena ja ennustettavana.

Haluamme tarjota järjestelmän, joka sisältää laajat perustoiminnallisuudet, mutta myös mukautuu asiakkaidemme muuttuviin tarpeisiin. Joustava, muokattava alusta kasvattaa järjestelmän elinkaarta, koska järjestelmä mukautuu uusiin vaatimuksiin. Se myös mahdollistaa järjestelmän hyödyntämisen muissakin käyttöskenaarioissa, kuin projektien hallinnassa.

SharePointista irrottaminen mahdollistaa modernien teknologioiden hyödyntämisen esimerkiksi käyttöliittymän toteutuksessa. Nyt voidaan hyödyntää modernia JavaScript tekniikkaa käyttöliittymässä. Tämä mahdollistaa dynaamisen, rikkaan käyttökokemuksen.

Dokumenttien hallintaa voidaan edelleen jatkaa SharePointin dokumenttikirjastoissa, mutta SharePointin ohella mikä tahansa muukin dokumenttihallintajärjestelmä voidaan kytkeä joustavasti osaksi Camako ratkaisua.

Tekninen alusta valinnaisesti pilvessä tai maan päällä

Camako EPM 6 voidaan asentaa täysin pilviympäristöön, omaan tekniseen ympäristöön, Prohan tarjoamaan SaaS ympäristöön tai tarpeen mukaan, vaikka hybridiympäristöön, jossa tietovarasto on pilvessä ja sovellus Prohan SaaS ympäristössä.

Asiakas omistaa tietonsa, tietää missä ne ovat talletettuina ja tarvittaessa voi siirtää tietonsa toiseen ympäristöön. Camako EPM, ei ole moniasiakasympäristö, jossa eri käyttäjäorganisaatioiden tiedot sijaitsisivat samassa fyysisessä tietovarastossa. Jokaiselle käyttäjäorganisaatiolle luodaan oma tietovarasto. Käyttävän organisaation kaikki tieto on omassa SQL kannassa, josta se on helposti raportoitavissa, varmistettavissa ja siirrettävissä.

SharePointista irtautuminen on vaatinut käyttäjähallinnan toteutuksen kokonaan uudelleen. Uusi versio kasvattaa tietoturvallisuutta mahdollistamalla useita erilaisia käyttäjien tunnistamisen tapoja.

Perustoiminnallisuus kehittyy, alustan joustavuus säilyy, käytettävyys paranee

Camako EPM:n perustoiminnallisuuksia ovat olleet: Projektisalkku, projektisuunnitelmat, tehtäväaikataulut, tuntien kirjaus myös mobiilissa, aikajaksotettu resurssien kuormitussuunnittelu, suunnitelmien versiointi. Uutena toiminnallisuutena on valmistunut aikajaksotettu kustannusten suunnittelu.

Paketista otettuun ratkaisuun ei kuitenkaan tarvitse tyytyä. Joustava alusta tarjoaa edelleen mahdollisuudet muokata ja laajentaa järjestelmän tietomallia ja liiketoimintalogiikkaa. Muokatun tietomallin päälle rakennetaan käyttöliittymä käyttäen konfiguroitavia taulukko- ja lomakenäkymiä, Gantt-kaavioita, Kanban-taulua ja aikajaksotettuja resurssi ja kustannusnäkymiä.

Käyttöliittymän kieli on käyttäjän itsensä valittavissa. Uusi käyttöliittymä mahdollistaa myös entistä joustavamman datan analysoinnin. Graafisten esitysten vienti Camakosta esimerkiksi Power Pointiin Gantt-kaavioina ja Kanban-tauluina onnistuu.

Tulemme kevään aikana esittelemään Camako EPM 6 versiota webinaareissa.

Tuntikirjaus – Menneen maailman jäänne vai toimiva ohjausväline?

Viime aikoina on yleistynyt väite, että varsinkin tietotyössä käytetyn ajan mittaaminen on turhaa ja väärin, koska innovaatioita ja korkean jalostusarvon tuottamista asiakkaille ei voi mitata. Väitteen esittäjät ummistavat kuitenkin silmänsä siltä, että suurelta osin tietotyö on tavallista, aivan arkista aherrusta. Kokemuksesta voin sanoa merkittävän osan IT-työstä, ainakin ylläpidossa, olevan usein suorastaan rutiininomaista ojankaivuuta.

Asiakkaalle tuotetun arvon mittauksessa (=laskutuksessa) käytetty työtunti on edelleen yksi yleisimmistä laskutusperusteista. Tuntilaskutusta vastaan on argumentoitu paljon ja ihan hyvin perustein. Viime kädessähän asiakkaan tulisi maksaa saamastaan hyödystä, ei myyjän kulurakenteesta, jota tuntihinnoiteltu työ väistämättä tarkoittaa. Työhön käytetty aika korreloi kaikesta huolimatta ostajan saaman hyödyn kanssa keskimäärin kohtalaisen hyvin: isompaan ongelmaan menee enemmän aikaa, pienemmät ratkaistaan nopeammin.

Toimittajan kapasiteettia rajoittaa yleensä kaikkein eniten aika. Lisäkäsiä ja -aivoja voi toki ostaa lisää mutta aika ei skaalaudu. Yrityksen kulut muodostuvat kuukausipalkkaisista ihmisistä, joiden työaika pitäisi käyttää mahdollisimman tehokkaasti arvon tuottamiseen. Jos et tiedä mihin yrityksesi arvokkaimmat resurssit käyttävät kapasiteettia eniten rajoittavaa hyödykettä eli aikaa, niin miten ajattelet ohjaavasi tekemistä?

Kehitysprojekteissa kulut eli työaika pitää kohdistaa niihin tuotteisiin, joista on odotettavissa suurimmat tuotot tulevaisuudessa. Ilman tuntiseurantaa on helppo sortua myymään tuotoksia liian halvalla. Toisaalta ”ikuiset lupaukset” saadaan helpommin lopetettua, kun todellisuuspohjaisesti tiedetään syntyneet kulut.

Mittauksessa pitää aina muistaa tavoiteltava hyöty. Mittaaminen ei ole arvo sinänsä vaan sen tuottama tieto ja epävarmuuden vähentäminen. Tekemistä ei kannata mitata yhtään tarkemmin kuin mittaustietoa hyödynnetään. Jos riittää tieto siitä miten paljon jonkun tuotteen tai ominaisuuden suunnittelu maksaa, niin tuntikirjauksia on turha vaatia tehtävätasolla. Tärkeämpää sen sijaan on saada kaikki tehty työ rehellisesti näkyviin. Tuntikirjauksen pitää olla niin helppoa ja nopeaa, että pienetkin työt tulevat kirjatuiksi oikeille kohteille. Tarpeetonta detaljointia vastaavasti pitää välttää viimeiseen asti. Näennäinen tarkkuus saattaa jopa johtaa systemaattisiin vääristymiin, kun ihmiset eivät viitsi täyttää tarkkoja taulukoita vaan hautaavat tehdyt pikkutyöt yleiskuluihin tai johonkin isoon projektiin.

Toimivan tuntikirjauksen nyrkkisäännöt

  1. Määritä mihin tarvitset tietoa
  2. Mittaa vain sitä mitä tarvitset
  3. Pidä tuntikirjaus yksinkertaisena
  4. Motivoi ihmisiä kertomalla säännöllisesti tuloksista