Kuukausi: lokakuu 2018

Käytä yhteistä aikaa tehokkaasti

Käytä… 

Tuon neuvon ensimmäinen sana, käytä, viittaa siihen, että tarvitsemme yhteisiä tilaisuuksia. Olipa kyse projektin tavoitteiden määrittelystä, yrityksen strategian määrittelystä, tiimin tai organisaation yhteishengen vahvistamisesta tai yhteisten työtapojen luomisesta. Emme voi saavuttaa kykyä toimia yhdessä pohtimalla asioita omissa eriöissämme(!) (cubicle) tai työhuoneissamme. Tarvitsemme kohtaamista ihmisten ja asioiden välillä. 

…yhteistä aikaa… 

Yhteisellä ajalla tarkoitan tässä tilaisuuksia, joissa projekti ryhmä tai muu tiimi tai työryhmä kokoontuu suunnitellulla ja organisoidulla tavalla yhteen. Ajassa ja mahdollisesti myös paikassa. Se voi tapahtua kokouksessa, suunnittelu- tai työkykypäivässä tai se voi olla vaikkapa pikkujoulu tai muu vapaamuotoisempi tilaisuus.  

Kasvokkain kohtaamisten arvo ja merkitys kasvaa, koska niitä tapahtuu entistä harvemmin. Useat meistä viettävät paljon aikaa verkkokokouksissa, istuen luurit päässä kotonaan tai työhuoneessaan teetä tai kahvia siemaillen. Kokoontuminen verkkokokouksissa (Skype, Teams, Hangouts) on yleistynyt paljon. Ja varmasti yleistyy edelleen. Rutiinikokoukset ja lyhyet palaverit ovat pitkälti jo siirtyneet verkkoon. Ehkäpä on aika opiskella uusia tapoja järjestää yhteisiä tilaisuuksia, joissa osallistujat ovat ruumiillisesti läsnä. 

…tehokkaasti 

Tehokkuudella tarkoitan tilaisuuden työskentelytapojen kykyä saada osallistujat viemään eteenpäin tilaisuuden tavoitteita. Sanon tämän hieman mutkikkaasti, koska erityyppisillä tilaisuuksilla saattaa olla hyvin erityyppisiä tavoitteita. Verrataanpa vaikkapa työkykypäivää ja projektikokousta. Projektikokouksen tavoitteet ovat varmasti konkreettisempia ja tarkemmin määriteltävissä kuin työkykypäivän tavoitteet. 

Hyvän kokouksen järjestämisestä annetaan yleisesti ohjeeksi lista vinkkejä: 

  • Aseta selkeä tavoite ja tiedota se osallistujille etukäteen
  • Mieti ketkä kutsutaan mukaan
  • Määrittele aikataulu ja pidä siitä kiinni
  • Poista häiritsevät tekijät, kuten ylimääräiset tabletit, kännykät, läppärit. Laita myös kuriin tyhjän puhujat
  • Ohjaa osallistujien valmistautuminen etukäteen

Verkkokokoukset ovat usein esimerkillisiä ylläolevien sääntöjen noudattamisessa. Yleensä verkkokokouksiin saavutaan ajallaan, niissä on tarkka agenda tavoite ja osallistujalista on tarkkaan mietitty. 

Vaikka nämä vinkit ovat hyviä ja kannatettavia, eivät nämä ohjeet vielä kuitenkaan riitä täyttämään tehokkuuden vaatimusta. Yhteisen tilaisuuden muodon tulee tukea osallistujien ”törmäämistä” siten että asiat ja ideat kypsyvät vuorovaikutuksessa.  

Kokous, jossa yksi puhuu, toiset kuuntelevat ei usein ole kovin tehokasta. Se yksi jatkaa puhettaan, vaikka kaikki jo ymmärsivät. Se toinen ei jaksa tai uskalla avata suutansa, kun ajattelee aikataulun venymistä tai pelkää ettei asia kuulu tähän palaveriin. 

Kokouksen puheenjohtajan rooli ei ole olla tuomari, vaan valmentaja tai kapellimestari. On olemassa erilaisia aivoriihimenetelmiä, ryhmätyötapoja, ja kokouksen organisointikeinoja. Niitä kannattaa soveltaa luovalla tavalla, jotta yhteisissä tilaisuuksissa saadaan kaikkien näkemyksiä esiin. 

Dovren projektivalmennuksissakin opetellaan miten projektiryhmä voi käyttää yhteistä aikaa tehokkaasti. 

 

Jaksotettua kustannushallintaa

Hyvin toteutettu projektin kustannushallinta tarjoaa oivat mittarit projektien valintaan, seurantaan ja ohjaamiseen sekä ylipäätään tulevaisuuden ennustamiseen.

Sopivilla kustannushallinnan käytännöillä ja rakenteilla on mahdollista tuoda eri tyyppiset projektit tarkasteluun yhdessä. Eurot ovat yhteinen tekijä kaikenlaisille projekteille riippumatta projektin tyypistä, koosta tai toimitusmallista.

Projektin kustannushallinnan perustan luovat projektille tehty kustannusarvio, josta hyväksyttynä muodostuu projektin budjetti, tapa kerätä toteutumatietoa sekä sovitut seurannan ja muutoksenhallinnan käytännöt. (https://projektipomo.com/tag/projektin-kustannusseuranta/)

Alla muutama esiin nosto oleellista asioita.

Kustannukset tulee osittaa tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen. Osittaminen ja ryhmittely kustannuslajeittain riittää jo usein. Isommissa projekteissa on syytä hyödyntää projektin laajuuteen liittyvää rakenne- ja luokittelutietoa esim. sijainti, järjestelmä, ammattiala, määrä ym. tietoja.

Kustannukset tulee jaksottaa projektin toteutusajalle. Kuukausijaksotus on luonteva ja silloin on helppoa toimia samoissa seurantasykleissä yrityksen taloushallinnon kanssa.

Taloushallinto tuottaa omissa prosesseissaan tarkkaa ja jaksotettua tietoa sitoutuneista ja toteutuneista kustannuksista, joita voidaan hyödyntää edistymätarkasteluissa. Toteutuneiden kustannusten seurantatarkkuus määräytyy projektin tarpeista. Oleellista on saada tapahtumat kohdistettua oikein käytettyyn ositus- ja jaksotusrakenteeseen ja tässä onnistuminen on pystyttävä varmistamaan tarvittaessa tapahtumatasolla.

Ennusteen jaksotus ja ositus tarkoituksenmukaiseen rakenteeseen mahdollistaa projektien tosiaikaisen seurannan ja kuukausittaiset tilinpäätökset. Analyysissä tarkastellaan käytettyjä rakenteita vasten alkuperäistä budjettia, ennustetta, toteutumaa sekä jo saavutettuja hyötyjä. Tarkastelun pohjalta muokataan ja hyväksytetään projektille tarvittaessa uusi kustannusennuste. Kuukausittaiset tilinpäätökset ovat kätevä tapa trendien seuraamiseen ja poikkeamin havainnointiin. Näin ne luovat edellytykset ongelmien tunnistamiseen sekä reagointiin aikaisessa vaiheessa.

Kustannushallinnan tuottamia tunnuslukuja käytettyyn rakenteeseen liitettyinä ovat esim.
-Toteutuneet kustannukset jaksoittain ja kumulatiivisesti suhteessa budjettiin ja ennusteeseen
-Ennuste jaksoittain ja kumulatiivisesti suhteessa budjettiin.

Edistyneet henkilöt saattavat tukeutua tuloksen arvo menetelmään, joka tarjoaa kattavan joukon KPI tunnuslukuja projektin seurantaan (https://projektipomo.com/tag/tuloksen-arvo/).

Projektien kustannushallinnan tiedot sekä yhtenäiset toimintamallit luovat pohjan toimivalle portfoliohallinnalle ja palvelevat koko organisaation toimintaa tarjoamalla näkyvyyttä, ennustettavuutta ja mittareita.