Kirjoittajalta projektipomo

Pysy mukana muutoksessa – hallitse projektisalkkusi!

Maailma muuttuu jatkuvasti ja muutoksessa pitää olla mukana. Salkunhallinta tarjoaa hyvät keinot toiminnan ohjaamiseen ja muutoksen hallintaan sekä kattavan näkyvyyden toiminnan nykytilaan. Kun toiminnan nykytila on selvä, asetettuihin strategisiin tavoitteisiin on helppo suunnata.

salkunhallinta

Projektisalkun hallinnalla tarkoitetaan keskitettyä yhden tai useamman salkun johtamista. Tämä pitää sisällään salkkujen sisältämien projektien ja hankkeiden identifioinnin, priorisoinnin, valinnan, hallinnan ja seurannan sekä muut tarvittavat toimenpiteet, joilla varmistetaan yrityksen strategisten tavoitteiden toteutuminen.

Projektisalkku saavuttaa tavoitteensa, kun sen kaikki projektit onnistuvat. Projektisalkun hallinnalla varmistetaan, että yrityksessä keskitytään oikeisiin asioihin ja yrityksen resurssit käytetään viisaasti. Projektisalkun hallinnalla on saavutettavissa mm. seuraavat käytännön hyödyt:

  1. Tehdään oikeita asioita ja nopeammin.
  2. Projektien toimituskyky paranee.
  3. Yrityksen toimintatavat yhtenäistyvät.
  4. Yritys suunnittelee projektien työkuormat tasaisemmin.
  5. Resurssien käyttöaste paranee.
  6. Nähdään ja hallitaan kokonaisuus
  7. Projektien välisten sidosten tunnistaminen helpottuu.
  8. Riskienhallinnan laatu paranee.
  9. Reagointinopeus muutostilanteissa
  10. Ongelmien ratkaisu on tehokkaampaa ja helpompaa.

 Salkunhallinnan järjestelmä auttaa projektien valinnassa, priorisoinnissa ja päätöksenteossa. Kyseinen järjestelmä sisältää salkkutason suunnitelma-, ennuste- ja toteumatiedot. Lisäksi salkunhallinnan järjestelmä tarjoaa näkyvyyden toiminnan trendeihin ja ominaisuudet erilaisten ”what if” -analyysien tekemiseen. Ilman salkunhallinnan työkalua menestyksekäs projektisalkun hallinta on mahdotonta.

Projektipomon kevätkauden suosituimmat

Projektipomo on portfolio- ja projektinhallinnan alueelle keskittyvä asiantuntijablogi ammattilaisille sekä aihealueesta kiinnostuneille. Blogia kirjoittavat Dovre Groupin Suomen konsultointi-liiketoimintaryhmän konsultit.

Projektipomon kevätkauden luetuimmat blogikirjoitukset olivat seuraavat ajankohtaiset aiheet:

  1. Resurssien hallinta ja onnistuminen muutoksessa
  2. Projektijohtamisen viisi haastetta
  3. Miten muodostat tehokkaan projektiryhmän?
  4. Tuloksen arvo, teoreettista roskaako?
  5. Pienet projektit – pahin päänsärky

Resurssisuunnittelu ja resurssihallinta olivat kevään suosituimmat teemat. Syksyllä nämä aihealueet ovat jälleen esillä maksuttomissa webinaareissamme. Tervetuloa kuuntelemaan esityksiä Project Onlinesta ja Camako EPM:stä! Camako EPM -webinaareissa esitellään syksyllä järjestelmän tuoretta 4.8 -versiota.

Portfolio- ja projektinhallinnan onnistumisen avaintekijöitä ovat osaavat ihmiset, käytännönläheinen johtaminen ja yrityksen toimintaa tukevat tietojärjestelmät. Tarjoamme palveluja näille osa-alueille. Lue lisää palveluistamme ja ratkaisuistamme webbisivuiltamme.

Ota yhteyttä, autamme mielellämme.

Projektin päättämisen riemu

Onnistunut projektin päättäminen on yksi projektin menestyksen osatekijöistä. Sillä varmistetaan projektin tuotokset organisaation käyttöön ja mahdollistetaan projektin toteuttajien siirtyminen suunnitellusti uusiin projekteihin ilman viiveitä. Tärkeää projektin päättämisessä on myös kerätä palautetta, oppia ja kokemusta tulevia projekteja varten, sillä näiden avulla voidaan ennestään kehittää organisaation kyvykkyyttä suoriutua projekteissaan.

Projektin päättäminen kuvataan monesti projektin työnkulussa omana päävaiheenaan varsinaisen toteutuksen päätteeksi. Käytännössä projektin onnistunut päättäminen edellyttää siihen tähtääviä toimia koko projektin ajan.

Muutamia käytännön neuvoja projektin lopetukseen:

  1. Suunnittele projektin päättäminen. Projektin päättäminen tulee ottaa mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja siihen liittyvät toimet pitää nivoa yhteen projektin muiden tehtävien kanssa.
  2. Aloita ajoissa. Projektin päättämiseen tähtäävät toimet pitää aloittaa jo hyvissä ajoin projektin toteutuksen aikana. Pysy suunnitelmassa ja harkitse tarkkaan näiden tehtävien siirtämistä, vaikka projektissa tuntuisi olevan tähdellisempääkin tekemistä.
  3. Kommunikoi uutterasti koko projektin ajan. Sitouta ja varmista tuotosten hyväksymiskriteerit, jotta vältytään loppuvaiheen yllätyksiltä. Lista avoimista tai epäselvistä asioista tulee pitää lyhyenä, jotta projektin päättäminen ei veny tarpeettomasti.
  4. Pidä kiinni sovitusta sisällöstä. Viime hetken muutokset ovat kaikin puolin tuhoisia. Siirrä sovittuun sisältöön kuulumattomat kokonaisuudet jatkoprojektiin.
  5. Lopeta projekti muodollisesti. Tee loppuraportti sovitulla sisällöllä. Kerää ja analysoi palautte siitä, mitä olisi voitu tehdä paremmin tai toisin. Pidä päätöskokous ja hyväksytä jatkosuunnitelma. Riemuitse menestyksestä ja palkitse onnistumisesta ja hyvistä suorituksista.

Hallittu lopetus varmistetaan hyvillä yhteisillä toimintatavoilla sekä määrätietoisella ja tavoitteellisella tekemisellä. Kaikkeen tähän voi myös valmentautua osaavan ja kokeneen kumppanin avustuksella. Ota yhteyttä, autamme mielellämme!

Miten muodostat tehokkaan projektiryhmän?

Projektin johtaminen on ennen kaikkea ihmisten johtamista. Projektiryhmäsi avulla saavutat tavoitteesi – yksin et pääse mihinkään. Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin projektiryhmää muodostaessa:

1.    Valitse oikeat henkilöt

Projektiryhmän rakennus lähtee liikkeelle projektin resurssitarpeesta ja siitä, ketkä pystyvät tarpeen parhaiten täyttämään. Henkilö, joka on aiemmin suoriutunut töistään hienosti, ei välttämättä ole oikea henkilö tähän projektiin. Neuvottele hyvässä yhteistyössä linjaesimiesten kanssa projektiryhmäsi kokoonpano ja huolehdi kuntoon henkilöiden mahdolliset osaamisvajeet ennen projektin alkua.

2.    Anna hyvä kokonaiskuva projektista

Henkilöt voivat tulla projektiin väliaikaisiin rooleihin poissa omista linjatöistään. Huolehdi, että jokainen ryhmäsi jäsen tuntee projektin kokonaiskuvan ja ymmärtää syyt projektin toteuttamiselle. Kommunikoi myös projektin pitkänajan hyödyt.

3.    Luota projektiryhmääsi

Henkilöitä motivoi ahkeraan työntekoon luottamus – mikromanageeraus on epäluottamusta ja vähentää henkilöiden työmotivaatiota. Näytä projektipäällikkönä hyvää ja positiivista esimerkkiä ryhmällesi.

4.    Opi tuntemaan projektiryhmäsi

Projektiryhmä muodostuu henkilöistä, joilla jokaisella on omat motivaattorinsa ja halu menestyä työssään. Projektipäällikkönä pitää onnistua projektiryhmän hengen luojana ja samalla myös johtajana henkilötasolla, huomioiden kuitenkin kunkin ryhmän jäsenen vahvuudet ja heikkoudet niin, että saat tiimistäsi irti mahdollisimman paljon. Pistä itsesi peliin olemalla helposti lähestyttävä projektipäällikkö ja opi tuntemaan tiimisi.

5.    Aseta tavoitteita

Jaa projekti saavutettavissa oleviin välitavoitteisiin. Asettamalla realistisia tavoitteita ryhmäsi saa tuloksia aikaan ja pysyy motivoituneena.

6.    Ole hyvä kommunikoija

Selkeillä ja ytimekkäillä viesteillä varmistat, että sanomasi menee perille ja se ymmärretään. Muista myös, että kerran viestitty asia ei ole välttämättä perille mennyt viesti, vaan viestiä pitää toistaa riittävästi. Anna aina tunnustusta hyvin tehdystä työstä!

Pienet projektit – pahin päänsärky

Usein pienet asiat synnyttävät suurimmat haasteet ja näin käy usein myös pienten projektien kanssa.

Projektin suhteellinen pienuus voi helposti erehdyttää asioiden aliarviointiin ja ottamaan asioita itsestäänselvyyksinä. Usein ongelmaksi muodostuu – yllättäen – että koetetaan saada aikaan liian paljon ja liian nopeasti. Pienistä puroista syntyy suuri virta ja ongelmat kertaantuvat useiden rinnakkaisten pienten projektien yhteydessä.

Pieni projekti täyttää kaikki projektin tunnusmerkit: se on tilapäinen ja aikarajattu, sillä on määrätty lopputulos ja sen toteuttajat ovat tiedossa. Pienessä projektissa toteuttajia on vähän, budjetti on pieni, prioriteetti saattaa olla matala ja tavoitteena on ehkä nopea suoritus. Tyypillisesti pienen projektin toteuttajia kuormittavat samaan aikaan myös muut hankkeet.

Pienen projektin ongelmat liittyvät tyypillisesti toteutuksen suunnitteluun ja työmäärien arviointiin, toteutuksen seurantaan, muutoshallintaan, viestintään sekä resurssien hallintaan. Nämä ongelmat näkyvät uudelleensuunnittelun tarpeena, asetettujen aikataulu- ja kustannustavoitteiden pettämisenä sekä resurssien ylikuormittumisena.

Siispä organisaation on syytä miettiä yhtenäinen malli pienten projektien hallintaan siinä missä suurtenkin:

  • Muodosta rakenne pienten projektien hallintaan vakioimalla käytetyt dokumenttipohjat. Tällöin varmistetaan, että kaikki yksityiskohdat tulevat huomioitua.
  • Vakioi toimintamalli pienille projekteille. Tällä luodaan yhtenäinen tapa toimia ja edellytykset ketterälle ja nopealle toteutukselle.
  • Suunnittele tekeminen tarkoituksenmukaisella tarkkuudella. Hyvä sääntö on, että suunnittelu viedään sellaiselle tasolle, että tehtävien sisältö, työmäärät ja riippuvuudet voidaan luotettavasti määrittää ja työmäärien toteutumista voidaan seurata.
  • Luo edellytykset tekemisen priorisoinnille. Projekteja on käynnissä lukuisia samanaikaisesti. Ylikuormitus- ja muutostilanteissa tulee olla käytettävissä riittävät tiedot projektien kriittisyydestä, jotta resurssien kohdistaminen on optimaalista. Näkyvyys käynnissä olevaan ja suunniteltuun tekemiseen on tärkeää.
  • Viestitä uutterasti tapahtumista projektien ylitse. Näin varmistat, että päättyvistä projekteista ja tehtävistä vapautuvat resurssit siirtyvät alkavien tehtävien pariin sujuvasti ja resurssien käyttö on tehokasta.

Käytännön kokemus on, että kaikki organisaation toteuttamat projektit kannattaa luokitella organisaatiolle sopivilla kriteereillä pieniin (Small), tavanomaisiin (Ordinary) ja suuriin (Large) projekteihin (SOL!). Kullekin projektiluokalle on erikseen kuvatut rakenteet ja menettelytavat.

Kokonaistilanteen hallinta edellyttää tietojärjestelmää, jossa hallitaan organisaation kaikki projektit koosta riippumatta. Pienten projektien kohdalla tietojen ajantasaisuus, kustannus- ja kuormitustarkastelut projektien ylitse ja erilaiset mittarit ongelmaprojektien esiin nostamiseksi sekä tekemisen priorisointiin ovat järjestelmän keskeisiä ominaisuuksia. Joustavia ja eri mittakaavan projekteihin soveltuvia järjestelmiä on useita – annamme näistä mielellämme lisätietoja!

Ovatko sopivat turvamarginaalit projektin pelastus?

Projektini on myöhässä eivätkä tuotokset synny suunnitellusti. Projektin liikennevalot vilkuttavat keltaista ja punaista. Minulta kysytään epämiellyttäviä kysymyksiä, joihin minulla eikä projektiryhmälläni ole kunnollisia vastauksia. Tarvitaan uusia keinoja, joilla projekti saadaan liikkeelle ja tulokset aikaan.

Miten voin projektipäällikkönä varautua tilanteeseen etukäteen?

  1. Toleranssien käyttö. Kun valmistelet ja suunnittelet projektia, laadi toleranssit tai turvamarginaalit (mm. aikataulu, kustannukset, resurssit), joiden puitteissa projektin aikana voidaan liikkua. Toleranssien alittaminen/ylittäminen aiheuttaa aina toimenpiteitä. Mikäli projektille ei ole määritelty toleransseja, projektissa viivytään yleensä turhan kauan tilanteessa, joka ei vie projektia kohti maalia – aikainen reagointi voi vielä pelastaa projektin.
  2. Ennakoi. Tee suunnitelma mahdollisista korjaavista toimenpiteistä etukäteen, jolloin tiedetään koko ajan, miten eri tilanteissa tulee toimia, ja näin ollaan valmiina tarvittaessa toimimaan.
  3. Pysähdy. Ole valmis pysäyttämään projekti ainakin hetkeksi, mikäli se on projektin onnistumisen kannalta välttämätöntä. Näin saat rauhan uudelleensuunnittelulle. Lisäksi projektin pysäyttäminen herättää yleensä projektin osapuolet ymmärtämään tilanteen vakavuuden ja ryhdistäytymään.
  4. Realistinen suunnitelma. Päivitä projektille realistinen suunnitelma. Pilko, vaiheista, rajaa laajuutta, versioi, keksi keinot, joilla saadaan ulos valmiita tuotoksia mahdollisimman pian. On tärkeää saada projektiryhmälle onnistumisia aikaan ja tärkeää päästä tekemisessä positiiviselle kehälle.
  5. Hyvä sponsori. Varmista, että projektilla on aktiivinen ja ajan tasalla oleva sponsori riittävän ylhäällä organisaatiossa, johon on hyvä keskusteluyhteys ja jolla on riittävästi valtaa projektin vaatimiin päätöksiin tarvittaessa.
  6. Ole tarkkana projektin laajuuden kanssa. Kasvata projektin laajuutta vasta, kun olet varma, että kykenet toimittamaan tärkeimmät asiat.

Ota yhteyttä, autamme mielellämme.

Lue myös:
Apua, projektini on kriisissä!
Projektijohtamisen viisi haastetta

Mallikas projektin muutoshallinta on kaikkien osapuolien etu

Muutos tarkoittaa projektissa mitä tahansa muutosta projektin suunniteltuihin tuotoksiin. Muutokset aiheuttavat toteutuessaan usein kasvavan työmäärän sekä uhkaavat projektin budjettia ja aikataulua. Projektipäällikön pitää osata tasapainoilla muutoshallinnassa projektin aikataulun, käytettävissä olevien resurssien, budjetin ja asiakastyytyväisyyden välillä.

Muutoshallinnan käytännöt

Muutoshallinnan käytännöt kuvataan projektisuunnitelmassa tai erillisessä suunnitelmassa. Muutoslokissa ylläpidetään listaa projektille esitetyistä muutoksista. Ehdotetut muutokset dokumentoidaan muutospyynnöiksi, joiden tarkoitus on kuvata ja arvioida pyydetty muutos, muutoksen vaikutukset projektiin, määritellä muutoksen toivottu toteutusaikataulu sekä tarjota vaihtoehdot muutoksen toteuttamiselle. Muutoshallintaan liittyvät käytännöt hillitsevät ylettömiä muutoshaluja, mutta näin muutokset tulevat myös analysoitua laadukkaammin ja muutoksen tarpeellisuus harkittua paremmin.

Päätöksenteko

Säntillinen toiminta projektissa edellyttää, ettei kaikkia muutostoiveita toteuteta heti, vaan noudatetaan muutoshallinnan käytäntöjä ja kerätään ehdotuksia muutoslokiin koko projektin ajan. Muutosehdotukset käsitellään ja hyväksytään tai hylätään sovittujen käytäntöjen mukaan yleensä projektin ohjausryhmän kokouksissa säännöllisesti. Projektilla on paremmat onnistumisen edellytykset, kun tehdään läpinäkyvää muutoshallintaa ja päätetään toteutettavista muutoksista yhdessä asiakkaan kanssa.

Suunnitelman päivittäminen ja versiointi

Kun muutokset hyväksytään projektin ohjausryhmässä, projektisuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset (aikataulu, työmäärät, kustannukset, lopputuotokset) uudelle suunnitelmaversiolle. Näin suunnitelmaan dokumentoidaan, ettei projektia tehdä enää aikaisemman suunnitelman laajuuden mukaisesti. Versiointia käyttämällä jää suunnitelmasta talteen alkuperäinen versio sekä kaikki keskeiset hyväksytyt muutokset projektin ajalta. Versioinnin tuloksena myös projektin onnistumisen arviointi on helppoa projektin päätyttyä.

Projektipäällikön yksi tärkeimmistä tehtävistä on pitää projektin muutokset ja laajuus tiukasti hallinnassa, jotta saavutetaan onnistunut lopputulos, johon asiakas on tyytyväinen.

Projektijohtamisen viisi haastetta

Onko projektijohtaminen jotenkin erilaista verrattuna mihin tahansa muuhun johtamiseen? Eikö mitä tahansa johtamismetodia voi soveltaa myös projektijohtamiseen?

Projekti on kertaluonteinen työponnistus ainutkertaisen tuotteen, palvelun tai lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vertailukohtana projektille prosessimuotoista tekemistä toistetaan määrättömiä kertoja. Esimerkiksi kappaletavaratuotannossa tai palveluprosesseissa pyritään vakioimaan prosessi ja toistamaan sitä samankaltaisena siten että prosessin lopputulos on vakioitu. Prosessimuotoisessa tekemisessä ainutkertaisuus lopputuotteessa on yleensä laatupoikkeama, joka voi johtua heikosta prosessista. Prosessiin voidaan palata, sitä voidaan säätää ja kehittää esimerkiksi välivarastoja optimoimalla tai laitteiden suorituskykyä ja toleransseja säätämällä.

Alla viisi projektin ainutkertaisesta luonteesta johtuvaa erityispiirrettä, jotka määrittelevät millaisia ohjauksen ja johtamisen menetelmiä, käytäntöjä ja välineitä projektijohtamisessa kannattaa käyttää:

  1. Ainutkertaisuuden haaste – Kuinka onnistua ensimmäisellä kerralla?
    Projekti toteutetaan vain kerran. Toisin kuin prosessimuotoisessa tekemisessä, jossa on mahdollista palata säätämään ja kehittämään prosessia, projektissa meiltä odotetaan onnistumista ensimmäisellä kerralla. Toista yritystä ei ehkä koskaan tule. Projekti pitää suunnitella niin, että siinä onnistutaan. Projektisuunnitelmassa kuvataan projektin toteutuksen prosessi. Suunnittelu on toteutuksen simulaatio, siinä läpikäydään ja testataan projektin toteutettavuus. Toteutustapaan varataan uudelleensuunnittelua ja iteraatioita niin, että alkuperäistä suunnitelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa ja säätää.
  2. Muutosten hallinnan haaste – Kuinka osua liikkuvaan maaliin?
    Mitä paremmin projektin lopputulos ja tavoitteet kyetään kuvaamaan ennen projektiin ryhtymistä, sitä helpommin ne saavutetaan. Hyvin usein tavoitteita ei kuitenkaan voida täysin kiinnittää ennen projektia tai ainakin lopputuloksien vaatimuksiin ilmenee tarkennuksia ja muutoksia projektin toteutuksen aikana. Usein tavoitteiden ymmärrys tarkentuu toteutuksen aikana. Voi myös käydä niin, että projektin aikana maailma ja sen mukana tavoitteet muuttuvat. Projekti ei välttämättä tuota hyödyllisiä lopputuloksia pitämällä härkäpäisesti kiinni alkuperäisistä tavoitteista. Projektilla pitää siis olla kyky omaksua muutoksia tavoitteisiin, lopputuloksiin ja työsuunnitelmaan hallitulla tavalla.
  3. Epävarmuuksien hallinnan haaste – Kuinka selvitä hypystä tuntemattomaan?
    Epävarmuuksia tai riskejä hallitaan lähes kaikissa johtamisympäristöissä. Projektin johtamisessa avointen asioiden, epävarmuuksien, riskien ja ongelmien löytäminen ja niihin oikealla tavalla reagointi korostuu. Vaikka projekti olisi kuinka hyvin suunniteltu, on projektin toteutus kuitenkin polku, jota kulkiessa päätepistettä ei nähdä tarkasti. Projektin toteutukseen vaikuttaa aina useat ulkoiset muutokset.
  4. Organisoinnin haaste – Kuinka motivoida projektiryhmä ilman linjaesimiehen auktoriteettia ja palkitsemisjärjestelmiä?
    Projektiorganisaatio kootaan suorittamaan projekti. Se on väliaikainen organisaatio, joka luodaan projektin alussa ja puretaan projektin päättyessä. Projektiin osallistuvilla henkilöillä saattaa olla muitakin vastuita, kuten oman linjaesimiehen antamia tehtäviä tai rinnakkaisia muita projekteja. Projektiorganisaatiolla ei ole valmiita johtamismenetelmiä ja käytäntöjä kuten linjaorganisaatiolla, jolla on ollut vuosia aikaa kehittää kokouskäytännöt ja henkilöillä on ollut aikaa tutustua toisiinsa ja sovittaa vastuut osaamisten mukaan.

    Projektissa johtamiskäytännöt luodaan projektin koon ja vaatimusten mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Organisoituminen on haaste, mutta myös mahdollisuus, koska projekti voi valita juuri tarpeeseensa sopivat menettelyt, käytännöt ja ohjauksen välineet.

  5. Yli organisaation rajojen johtamisen haaste – Kuinka yhdistää organisaatiot ja kulttuurit?
    Usein projektiin osallistuu henkilöitä useasta eri organisaatiosta tai projektin tekemistä pitää ohjata ja hallita yli organisaatiorajojen. Projektiin kootaan henkilöitä eri organisaatioyksiköistä, siihen osallistuu toimittajia ja alihankkijoita. Työtä ja tuloksia pitää kyetä vastuuttamaan ja seuraamaan yli organisaatiorajojen. Esimerkiksi alihankkijan työsuoritusten ja valmistumisen seuranta saattaa olla vaikeaa, kun ollaan fyysisesti eri paikoissa eikä projektipäälliköllä ole näkyvyyttä alihankkijan organisaatioon.

    Tämän haasteen voittaminen vaatii avoimen kulttuurin sekä selkeän viestinnän ja johtamisen mallin. Lopputulokset paloitellaan töiksi ja töille määritellään yksiselitteiset vastuut. Säännöllisten projektikokousten tai muun riittävän tiheän viestinnän avulla varmistetaan tilannetiedon kulku organisaatiorajojen yli.

Työkuormien hallinta tiimissä

Tiimin tai osaston työkuormien hallinta on yksi lähiesimiehen perustehtävistä. Asian tekee monimutkaiseksi se, että tiimin jäsenet työskentelevät normaalisti useissa rinnakkaisissa hankkeissa ja näillä hankkeilla/tehtävillä on erilaisia prioriteetteja. Tiimin jäseniä kuormittavat lisäksi muut kuin hankkeisiin liittyvät tehtävät.

Eteenpäin katsovan suunnittelutyön ohella lähiesimiehen tulee seurata toteutuneita työkuormia suhteessa suunnitelmiin ja varmistaa näin tiimin jäsenten optimaalinen käyttö hankkeissa. Merkittävää on, että lähiesimies ei voi ulkoistaa työkuormien hallintaa kokonaan projektipäälliköille. Sen sijaan sovitut toimintamallit, toimiva yhteistyö ja läpinäkyvä kommunikaatio varmistavat onnistumisen ja toimivan muutoshallinnan.

Alla kymmenen käytännön neuvoa lähiesimiehelle tiimin työkuormien hallintaan:

  1. Ylläpidä listaa tiimisi jäsenten tehtävistä ja suunnitelluista työkuormista eri hankkeissa.
  2. Ylläpidä tehtävälistassa myös muut kuin hankkeisiin liittyvät tehtävät: lomat, sovitut koulutukset jne.
  3. Varmista, että listatuilla tehtävillä on realistiset tavoitealkamis- ja -päättymispäivät.
  4. Huolehdi siitä, että tehtävät on jaettu riittävän pieniin osiin. Tällöin seuranta on helpompaa ja kynnys tehtävän aloittamiseen laskee.
  5. Varmista, että tehtävien väliset riippuvuudet ovat tekijöillä tiedossa, jotta toisistaan riippuvat tehtävät saadaan suoritettua tehokkaasti.
  6. Varmista, että on olemassa yhtenäinen käytäntö, jossa tehtävistä ylläpidetään yksinkertaista tilannetietoa (aloittamatta, aloitettu, valmis, tunteja jäljellä jne.).
  7. Varmista tehtävien päättyminen suunnitelmien mukaan ja huomioi erityisesti toisistaan riippuvat tehtävät. Reagoi poikkeamiin välittömästi.
  8. Viestitä säännöllisesti valmistuvista tehtävistä ja seuraavaksi alkavista, jotta tiimin kokonaistilanne on kaikilla tiedossa ja seuraavat työt voidaan ottaa tehokkaasti työn alle.
  9. Rohkaise avoimeen keskusteluun ja muodosta käytäntö, joka tuo tiimiläisille mahdollisuuden ennakoida ja viestiä ylikuormitustilanteet.
  10. Huomioi onnistumiset, kannusta, palkitse hyvästä kehityksestä ja saavutuksista. Kokemuksen ja tietotaidon ohella motivaatio on keskeinen tekijä henkilön hyvässä suoriutumisessa!

Työkuormien hallintaan on ohjelmistoratkaisuja, joissa tiiminvetäjä näkee tiiminsä tilanteen yhdellä silmäyksellä ja joissa tiimin jäsenillä on näkyvyys heille kohdistettuihin tehtäviin ja suunniteltuihin työkuormiin. Ohjelmistoissa on tyypillisesti integroituna myös toteutuneiden työtuntien ja tilannetiedon keruu seurantaa varten, jolla varmistetaan tehokas ja tavoitteellinen toiminta projekteissa.

Projektin riskienhallinta – turhaa mörköjen maalausta?

Riskienhallintaa pidetään usein negatiivisena ja jopa mörköjen turhana maalailuna. Huomiota menee turhan paljon asioihin, jotka voivat mennä pieleen sen sijaan, että projektiryhmässä keskityttäisiin innokkaasti ja motivoituneesti projektin tuotosten toteuttamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen. Pitäisi kuitenkin muistaa, että riskienhallinnan avulla pidetään negatiiviset asiat poissa itse projektista ja varmistetaan projektin onnistuminen.

Omissa projekteissani toimiva ratkaisu riskienhallinnan varmistamiseksi on ollut sopivan projektiryhmän jäsenen nimeäminen vastaamaan projektin riskirekisterin ylläpidosta ja riskienhallinnan käytäntöjen toteuttamisesta. Riskirekisteri tulee näin käsitellyksi säännöllisesti ja muutamaan kertaan eri kokoonpanolla. Näin olemme saaneet riittävän laajan näkemyksen projektin riskien tilanteesta ja vaadittavista toimenpiteistä. Tarvittavat toimenpiteet on myös saatu toteutettua paremmin aikataulussa.

Riskienhallinnan toteuttaminen, kuten muutkin projektikäytännöt, on aloitettava heti projektin alussa ja käytännöistä on pidettävä kiinni. Riskienhallinnan suunnitelma kuvaa, kuinka projektin riskienhallinta organisoidaan ja kuinka sitä toteutetaan. Suunnitelmassa on määritelty mm. metodologia, roolit ja vastuut, riskien kategorisointi, todennäköisyyden ja vaikutuksen määritelmät, toleranssit ja seurannan käytännöt. Riskienhallinnan suunnitelma ei kuvaa tai ota kantaa yksittäisiin projektin riskeihin, vaan ne on listattu projektin riskirekisterissä. Rekisterissä on riskeistä määritelty vähintään jokaisen riskin kuvaus, todennäköisyys, vaikutus, vakavuus ja riskin arvo (€) sekä määritelty riskienhallintatoimenpiteet ja vastuut.

Ja sitten on ne positiiviset projektin riskit, joilla voi olla suuri positiivinen merkitys ja vaikutus – ei vain projektille vaan myös organisaatiolle laajemmin. Näiden riskien toteutuminen on projektissa varmistettava, koska nekin jäävät usein liian vähälle huomiolle vain sen takia, että ne ovat riskejä.

Uuden vuoden lupauksena pitää aina haastaa itseään parantamaan omia juurtuneita toimintatapoja. Voisiko riskienhallinta olla osa-alue, jolla teet parannusta? Mitkä muutokset ja toimintatavat parantaisivat riskienhallintaa omissa projekteissasi?

Ota yhteyttä, autamme mielellämme.