projektipäällikkö – Projektipomo

Hyvän tiimipelaajan tunnusmerkit

Tiimissä toimiminen ei ole aina helppoa. Tiimi muodostetaan monesti haastavan tai vaikean ongelman ratkaisuun tai haasteellisen kokonaisuuden toteutukseen tiukalla aikataululla ja budjetilla.

Olemme blogissamme muutamaan kertaan vinkanneet miten projektipäällikkö takaa projektinsa onnistumisen ja organisaationsa menestyksen valitsemalla tiiminsä oikein. Vähemmällä huomiolla on tiimin jäsenen näkökulma omaan työhönsä ja siinä menestymiseen.

Haasteellinen tiimityö on tapa kehittyä osaajana ja joukkuepelaajana. Vaativat hankkeet ovat parhaimmillaan ainutlaatuisia näköalapaikkoja organisaation toimintaan ja jotka luovat tilaisuuden kasvattaa verkostoa ja tuoda esiin omia vahvuuksia.

Ihmiset kaipaavat väkeä ympärilleen, haluat olla osa joukkoa – nimenomaan voittajien joukkoa. Tämä saattaa herättää piinallisia muistoja kouluaikojen liikuntatuntien joukkuevalinnoista. Tämä sisään rakennettu piirre on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kun itse pyrit toimimaan menestyksellä tiimissäsi.

Ohessa muutamana vinkki tiimidynamiikan edistämiseen ja tiimin vetäjän taakan keventämiseen:

Ole positiivinen ja helposti lähestyttävä. Näin pidät tiimisi jäsenet lähelläsi ja pysyt tekemisen keskiössä. Osoita arvostusta ja lojaalisuutta tiimisi jäsenille, tiimipäällikölle sekä eri sidosryhmille. Aina tämä ei ole helppoa erilaisten intressien takia, mutta luo hengen voittamattomalle tiimille.
Kanna vastuuta, ole reilu ja empaattinen. Pidä mielessä, että tiimisi jäsenet ovat yksilöitä. Muista antaa tukea sitä tarvitseville ja viljele positiivista palautetta aina kun aihetta on. Muista erityisesti tukea ja kannustaa tiimiin tulleita uusia jäseniä. Tiimityö itsessään on viimekädessä se tapa, jolla kasvatetaan tiimipelaajia voittajajoukkueisiin.
Haasta välillä itsesi, pane itsesi peliin ja näytä se. Älä ylenkatso pienen mittakaavan puurtamista. Pidä kuitenkin mielessä, että haastavan tai vaikean ongelman kanssa painiminen tuo pitkälle kantavaa kokemusta ja näkemystä. Pidemmän päälle ei varmasti ole haittaa, jos niität mainetta osaavana ja haasteisiin valmiina voittajana.
Ole aktiivinen, viesti ja jaa tietoa. Tiimisi on olemassa vain yhtä tarkoitusta varten, joten kaikilla tulee olla käytössään oleellinen tieto ja mahdollisuus näin myös reagoida. Yllätykset, myös positiiviset, ovat tiimityössä merkki puutteellisesta viestinnästä.
Projektin suoritukseen liittyvän tiedon ohella tuo esiin ja välitä myös hallussasi olevaa hiljaista tietoa erityisesti tiimisi nuoremmille jäsenille.
Muista huumori. Tätä tarvitaan, kun tiimisi kohtaa vaikeita hetkiä

Tiimityö on myös välineurheilua. Jos tarvitse välineitä omasi tai tiimisi työn hallintaan, niin ole yhteydessä: https://www.proha.com

Projektipäällikkö vaihtuu – miten luovutat projektin seuraajallesi hallitusti

Projektipäällikön vaihtuminen kesken projektin ei ole tavatonta -ihmisten elämäntilanteet muuttuvat, työpaikat vaihtuvat ja toisaalta projektin tilannekin voi vaatia muutosta. Joskus muutos voi olla nopea eikä projektipäällikön viestikapulan vaihtoon ole mahdollisuutta, mutta miten projekti luovutetaan seuraajalle hallitusti? Seuraavassa neljä avainasiaa:

1. Päivitä projektin tilannekuva
Päivitä projektiryhmän jäsenten kanssa projektin tilannetieto tarkasti ajan tasalle tehtävätasolla, jotta pystyt viestimään sen eteenpäin mahdollisimman selkeästi ja uusi projektipäällikkö pääsee nopeasti tehokkaaseen työhön.

2. Päivitä projektinhallinnalliset dokumentit ajan tasalle
Muutostilanteessa on hyvä päivittää projektin aikataulu ja resurssisuunnitelma, varmistaa projektin taloudellinen tilanne ja että talousennuste on ajan tasalla. Varmista myös, että riski- ja ongelmalista on päivitetty ja kuvaa mahdollisia viimeisiä muutoksia. Mitä parempaa ja täsmällisempää tietoa pystyt tuottamaan mahdollisimman selkeässä ja informatiivisessa muodossa, sen helpompi uuden henkilön on jatkaa työtäsi.

3. Keskustele muutoksesta projektin asiakkaan kanssa
Ota projektin asiakkaaseen yhteyttä ja keskustele muutoksesta hänen kanssaan. Valmistaudu tilanteeseen hyvin, jotta osaat vastata mahdollisiin kysymyksiin mm. miksi muutos tapahtuu ja miten muutostilanne tullaan hoitamaan, jotta projekti ei vaarannu. Kerro myös uudesta projektipäälliköstä sekä hänen taustastaan, jotta asiakas tuntee projektin olevan edelleen hyvissä käsissä. Asiakkaalle ei saa jäädä tunne, että hän jää projektin kanssa tuuliajolle tai hän on kakkosluokan asiakas.

4. Siirtymäkauden avulla uuteen johtoon
Jos vain on mahdollista, on hyvä sopia lyhyestä esim. viikon tai kahden siirtymäajasta, johon on laadittu suunnitelma ja jolloin vastuu projektista siirtyy uudelle projektipäällikölle. Tämä antaa mahdollisuuden uudelle projektipäällikölle tutustua projektiryhmän jäseniin, saada parempi kuva projektin sisällöstä ja tilanteesta sekä ajaa itsensä sisään projektin käytäntöihin.

Avainhenkilöiden vaihtuminen projektissa luo myös mahdollisuuksia ja niihin onkin syytä varautua esim. projektin riskienhallintasuunnitelmassa, jossa eritellään toimenpiteet eri rooleissa olevien henkilöiden vaihtumisen varalta.

Hallitun muutoksen varmistaa se, että projektin toteuttaminen on suunnitelmallista, siinä noudatetaan sovittuja käytäntöjä ja viestintäkulttuuri on avoin. Jos lisäksi käytössä on tarkoituksenmukainen tietojärjestelmä projektin tilannekuvan hallintaan ja projektin dokumentaatio hallitaan keskitetysti, niin riskit ovat sitäkin paremmin hallinnassa.

Minkälaisia hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sinulla on vastaavien muutostilanteiden toteutuksesta?

Rosvo-Roopen oppitunti sitouttamisesta

Monia kokenut merirosvo Rosvo-Roope vei paitansa pestäväksi neidolle, joka pesi paidan ja vielä ompeli napinkin kiinni. Tämä olikin niin vahva kokemus, että neito rakastui Rosvo-Roopeen.

”Ei tiennyt impi Oolannin kuink’ oli laitansa,
kun Rosvo-Roope pestäväks vei hälle paitansa.
Yks nappi oli irti, hän ompeli sen kiin.
Ja samalla hän ompeli myös sydämensä siin.”

Tämä on klassinen esimerkki sitouttamisesta. Projektipäällikön on hyvä muistaa, että ihmiset sitoutuvat osallistumalla. Projektipäällikkö voi suunnitella projektin itse, ja esittää sitten suunnitelman muille projektiin osallistuville. Näin on kuitenkin vaikea saada muita sitoutumaan projektiin. Toisen ajatusten ymmärtäminen ei aina ole itsestään selvää, vaikka ajatukset olisi kuvattu projektisuunnitelman muotoon ja kommunikoitu selkeästi projektin käynnistystilaisuudessa. Ymmärtäminen tapahtuu paremmin itse tekemällä, osallistumalla suunnitteluun.

Ihmisillä on tarve päästä vaikuttamaan, ”painamaan oma sormenjälkensä”, suunnitelmiin. Kun on itse ollut mukana suunnittelemassa, myös omistaa suunnitelman ja on siihen sitoutunut. Osittain itse tehtyä suunnitelmaa noudatetaan hanakammin kuin toisen laatimaa. Omaa suunnitelmaa osataan ja uskalletaan myös tarvittaessa tarkentaa ja muuttaa.

Rosvo-Roope pyysi Oolannin immeltä asiantuntija-apua asusteisiinsa liittyvässä haasteessa. Samoin projektipäälliköllä on eri alojen asiantuntijoita tukenaan ja hänen on saatava heidän asiantuntemuksensa mukaan projektin suunnitteluun ja toteutukseen liittyvissä haasteissa.

Projektipäällikön tehtävä on organisoida suunnittelu ja toteutus niin, että projektiin osallistuvat henkilöt asetetaan tilanteeseen, jossa heidän on osallistuttava, vaikutettava omalla asiantuntemuksellaan toteutustapoihin ja törmäytettävä ajatuksiaan muiden kanssa. Projektiin osallistuvien on itse mietittävä projektin tavoitteet ja tekemisen malli läpi. He ymmärtävät projektin paremmin itse sen mietittyään. Ja samalla ”ompelevat sydämensä” kiinni projektin tavoitteisiin.

”Sai Roope viimein palkkansa, hän on nyt Suomessa.
Jossain jokivarressa lie lossivahtina
Hän lesken eessä nöyrtyi ja joutui naimisiin,
ja sillä lailla Rosvo-Roope hiljaa hirtettiin.”

Projektipäällikön tulee kuitenkin välttää Rosvo-Roopen loppu sivuun ajautuneena lossivahtina. Kaikkea valtaa projektin johtamisessa ei saa antaa projektiryhmän jäsenille tai muille projektin osapuolille. Projektipäällikkö on projektiryhmän tuki, ohjaaja ja vastuullinen projektin lopputulosten aikaansaannista. Hänen tulee varmistaa, että projektin tavoitteet ovat realistiset käytettävissä oleviin resursseihin ja aikatauluun nähden.

Rosvo-Roope: Sanat Rafael ”Rafu” Ramstedt (1888-1933) Suomalainen kansansävelmä

KPI mittarit projektipäällikön apuna

Aiemmassa Projektin tilanneraporttiin liittyvässä kirjoituksessa sivuttiin jo lyhyesti projektin KPI (Key Performance Indicator) mittareita ja luvattiin palata asiaan.

Mittareita luodaan tarpeen mukaan projektin toiminnan eri tasoille ja eri rooleille. Projektipäälliköllä on niin ikään tarve mitata tiiminsä toimintaa, kyvykkyyttä ja tavoitteiden saavuttamista omilla mittareilla.

Projektin KPI’t on syytä jakaa määrällisiin ja laadullisiin mittareihin. Ero on, että toinen on selkeästi mitattavissa oleva ja toinen pohjautuu enemmän tarkasteluhetkellä luotuun näkemykseen. Molempia tarvitaan!

Projektin KPI’t päätetään projektin alussa ja niissä otetaan aina huomioon projektin erityispiirteet. Mittarit tulee valita siten, että henkilöt voivat omilla toimenpiteillään aidosti vaikuttaa mittarin toteutumiseen.

Alla on vinkit siihen, mitä projektipäällikön on syytä pitää mielessä sopiessaan tiiminsä kanssa mittareista.
-Kuvaa selkeästi mitä halutaan mitata ja miksi
-Varmista, että kuvatut mittarit ovat tiedossa, hyväksytty ja sisäistetty
-Varaudu muutoksiin sillä projektissa tapahtuvat muutokset heijastuvat myös sovittuihin mittareihin
-Seuraa tilannetta säännöllisesti projektipalavereissa ja reagoi poikkeamiin saman tien

Seuraavassa määrällisiä mittareita projektipäällikön apuvälineeksi:
-Työkuorma ja käyttöaste: toteutunut kuormitus suhteessa sovittuun ja käytettävissä olevaan kapasiteettiin
-Laatu: virhekorjauksiin käytetyn työmäärän suhde muuhun työmäärään ja/tai laadunvarmistuksen toteutunut työmäärä suhteessa suunniteltuun
-Edistyminen: valmistuneiden tehtävien määrä verrattuna suunnitelmaan

Seuraavia laadullisia mittareita voi visualisoida hymiöillä ja tiedot saadaan esim. sähköpostikyselyllä:
-Viestinnän toteutuminen projektissa
-Sidosryhmien tyytyväisyys projektin etenemiseen
-Projektiryhmän tyytyväisyys

Mittareihin käytettävä tieto on oltava ajantasaista ja laadukasta. Tämä käytännössä edellyttää tarkoituksenmukaista tietojärjestelmää projektin käyttöön. Järjestelmässä ylläpidetty ajantasainen ja luotettava tieto tulee voida visualisoida järjestelmän piirteillä eri roolien tarpeisiin analyysin ja päätöksenteon pohjaksi.

Tärkeimmät asiat, joita konsulttina olen oppinut asiakasprojekteista

Lukuisten projekti- ja resurssihallinnan ohjausjärjestelmien toimitusprojektien sekä asiakkaiden toiminnan kehittämisprojektien kultaisia oppeja konsultille:

1: Jokainen asiakas ja liiketoiminta on ainutlaatuinen
Luulitko voivasi toistaa samat ratkaisut seuraavassa projektissa? Aina kannattaa tuotteistaa palveluja pidemmälle, mutta kannattaa keskittyä oman toimitusprosessin tuotteistamiseen. Liiketoiminnan kehittämiseen ei ole valmisratkaisuja. Liiketoiminnan kehittämisessä on huomioitava kehitettävän liiketoiminnan ja sen ympäristön yksilölliset vaatimukset ja mahdollisuudet. Jokaisessa projektissa on avattava silmät, nähtävä todellisuus, havainnoitava haasteet ja luovalla tavalla löydettävä ratkaisut.

2: Ei ole tyhmiä kysymyksiä
Kokemus näkyy usein siinä, että osaa kysyä oikeita asioita. Samankaltaiset asiat tuottavat vaikeuksia kaikissa organisaatioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi: Vastuun siirrot prosessien vaiheiden välillä, epäselkeät roolit, se että tavoitteita ei kirkasteta riittävän konkreettisella tavalla, tehdyistä virheistä ei opita. Liiketoiminnan ja kannattavuuden kannalta oikeiden haasteiden löytäminen vaatii aina kuitenkin liiketoiminnan ymmärrystä. Miten haasteet ilmenevät, miten niitä voitaisiin ratkoa ja millainen vaikutus parannusten toteutuksella olisi, ovat oikean suuntaisia kysymyksiä.

3: Kuuntele ja ymmärrä
Kysymysten tarkoitus on ohjata keskustelua oikeaan suuntaan. Kun esimerkiksi työpajassa olevat henkilöt keskustelevat oikeista asioista ja tuovat esiin näkemyksiään ja ideoitaan, kuuntele ja pyri ymmärtämään heitä. Tee tarvittaessa muistiinpanoja, mutta älä turhaan keskeytä omilla näkemyksilläsi. Olet ulkopuolinen, tarkasta kohta 1.

4: Anna onnistumisen virrata
Projektin suunnittelu valmistaa seuraavien vaiheiden onnistumiseen. Selkeytä etenemissuunnitelma itsellesi ja kehitystyöhön osallistuville. Suunnitelma auttaa saamaan aikaiseksi vaadittavat työt ja helpottaa keskittymään olennaisiin kysymyksiin. Onnistumisen virta luodaan projektiarjen hallinnalla: Palaverien sopiminen etukäteen, tehokkaat palaverit, oikeat osallistuja, avoin viestintä, jatkuva dokumentointi. Kun projektin arki, onnistumisen virta, on hallinnassa, riittää sinulla paukkuja valmistautua epävarmuuksiin ja hallita muuttuvia tekijöitä.

5: Pidä katse tavoitteessa
Mikä olikaan kehittämisen tavoite? Tarkensithan sen heti projektin alussa? Arvioitko kaikkia kehittämisen tuloksia ja tekemisiä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin? Pitämällä tavoitteen kirkkaana mielessä kehittämisen edetessä, on helpompi suhtautua muutostarpeisiin, ongelmiin ja asioiden priorisointiin työn aikana.

6: Unohda kehittäminen
Kannattaa muistaa vitsikäs heitto: ”Ilman asiakkaita ja tuotteita voisimme keskittyä kehittämään prosesseja.” Mikäpä olisikaan ollessa, kun ei olisi huolta asiakkaiden vaatimuksista tai tuotteiden myynnistä. Tuppaa vain olemaan niin että ne ovat syy yrityksen olemassaololle ja luovat tulovirran. Siis järki käteen. Toimivat ratkaisut sopivat todellisuuteen ja auttavat olemassa olevien tuotteiden ja todellisten asiakkaiden maailmassa. Prosessien viilaus ja toiminnan kehittäminen ei ole tärkeää itsensä vuoksi. Jos työ ei tuo helpotusta arkeen, konkreettiseen tekemiseen, se on vain organisaation voimavarojen väärinkäyttöä.

Projektimaailman trendejä

Vuoden vaihde on hyvä hetki arvioida tulevan vuoden tavoitteita. Päätöksenteon pohjaksi kokosin maailmalta eri projektihallinnan blogeista viisi suosituinta asiaa, jotka on esitetty projektihallinnan trendeiksi nyt jo hyvää vauhtia kuluvalle vuodelle. Tyytyväisenä voin todeta, että montaa asiaa olemme jo käsitelleet myös omassa blogissamme. Jokaisen on silti syytä pohtia, miten aikoo pysyä kehityksessä mukana.

Projektihallinnan palvelukonseptit
Pilvipalvelut ja Saas; kokonaisratkaisut projektien hallintaan ja projektien toteutuksen eri osa-alueille. Tarjolla on yhteistyöpiirteet, hyvä tiedon saavutettavuus, ajantasainen tilannekuva ja turvallisuus. Myös pienet toimijat pääsevät hyödyntämään keskitettyjen ratkaisuiden edut kustannustehokkaasti ja trendi osaltaan tukee esimerkiksi nuorten ja kasvuhakuisten yritysten onnistumisia.
Ketteryys ja asiakaslähtöisyys
Asiakas ja tarve ensin, lisäarvon tuottaminen. Projektitiimin jäsenten erilaiset vahvuudet huomioidaan ja nämä korostuvat toteutustyössä. Matala ja päätöksentekokykyinen organisaatio, jossa monipuolista osaamista, innovaatiokykyä sekä kykyä omaksua uusia asioita.
Liiketoimintalähtöisyys
Projektin hyötyjen realisointi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Kerralla valmiin sijaan saavutettuja hyötyjä realisoidaan jo toteutuksen aikana. Ketteryys ja asiakaslähtöisyys tulevat mukaan kaikenlaisiin projekteihin organisaation eri toiminnoissa. Portfoliohallinnan merkitys nousee, kun asioita toteutetaan yhä enemmän projekteina.
Yhteistyöverkostot ja kumppanit
Projektien toteutuksessa vaatimuksena on teknisen kyvykkyyden ohella yhteistyökyky yritys-, kulttuuri- ja kielirajojen ylitse. Panosten ja tuotosten osaoptimoinnin sijaan tähdätään projektin kokonaismenestykseen ja ollaan valmiimpia jakamaan näin saavutettu etu kaikille osapuolille.
Esineiden internet, koneoppiminen ja tekoäly
Oikean tilannekuvan muodostamiseen, riskien hallintaan ja tulevaisuuden ennustamiseen on syntymässä välineitä ja ratkaisuja. Tässä on eturintamassa tarkoituksenmukaisten BI ratkaisuiden kehittyminen eri roolien käyttöön liiketoimintajohdosta projektien toteuttajiin.

Erityisesti viimeinen kohta tuli esiin useissa blogeissa ja on varmasti asia, jonka ympärillä tulee tapahtumaan paljon tulevan vuoden aikana.

Kaikkiin edellä mainittuihin kohtiin liittyvä asia on kyvykkään projektipäällikön korostunut merkitys, jotta edut saavutetaan ja ne hyödynnetään täysimääräisesti. Projektipäällikkyys ammattimaistuu edelleen. Kokeneiden projektipäälliköiden joukkoon on tulossa väkeä, joille internet, yhteistyö, myötäeläminen ja sosiaalinen media ovat aina olleet läsnä ja käytettävissä. Tälle joukolle on entistä luontevampaa toimia yhdessä ja yhteistyössä perinteisten kulttuuri-, rooli- ja organisaatiorajojen ylitse, jotta projektin tavoitteet saavutetaan tuottavasti ja riskittömästi.

Asennetta projekteihin

Silmiin osui oiva määritelmä siitä, miten henkilön pätevyys mihin tahansa työtehtävään voidaan kuvata:

(Tietotaito + Kokemus) * (Asenne)²

Työtehtävän suorittamisen edellyttämän tietotaidon ja kokemuksen yhdistelmään voidaan lisätä vielä kyky soveltaa ja hallita kokonaisuuksia. Merkittävin tekijä yhtälössä on kuitenkin asenne.

Tähän meistä on varmasti monen helppo yhtyä. Asennetta ja motivaatiota arvioidaan koko työhistorian ajan. Vaativankin hankkeen onnistuminen varmistetaan oikealla asenteella.

Asennetta on mahdollista suunnata ja kehittää siinä missä muutakin osaamista. Oman toiminnan arvioinnissa auttaa lähiesimies. Paras lopputulos saavutetaan, kun oikea asenne tunnustetaan yhdeksi organisaation menestystekijäksi ja sen kehittäminen nostetaan näkyväksi osaksi organisaation arvoja ja toimintakulttuuria. Organisaation kannalta oikealla ja menestymistä tukevalla asenteella olevia ihmisiä tulee huomioida ja palkita.

Asenne, aivan kuin muukin osaaminen, tulee suunnata tukemaan organisaation strategisia tavoitteita. Ilman tarkoituksenmukaista suuntaa menetetään siihen tehdyt panostukset.

Toinen henkilökohtaiseen menestymiseen merkittävästi vaikuttava asia on luottamus. Luottamuksen rakentaminen edellyttää velvollisuudentuntoa, käytännön tekoja ja omistautumista. Asenne ja luottamus kulkevat vahvasti käsi kädessä.

Muutaman avainkohdan sisäistäminen edistää luottamusta, mutta miellettään myös osaksi oikeaa asennetta:

Kuunteleminen
Sanojen ja tekojen ristiriidattomuus
Yhteisen hyvän edistäminen
Roolimallina toimiminen

Yksi kätevä väline oman asenteen testaamiseen, kehittämiseen ja suuntaamiseen projektityöskentelyssä on, että erittelee eo. neljään kohtaan liittyviä odotuksia omassa toiminnassa itsensä, tiimin, kollegoiden ja koko organisaation näkövinkkelistä ja luo itselleen kuhunkin 3-4 yksilöityä tavoitetta.

Asennetta voi tuoda organisaatioon rekrytoimalla tai hankkia palveluna projekteihin kokemuksena ja osaamisena. Olemme toimittaneet asiakkaillemme sopivaa osaamista ja asennetta projekteihin jo kolmekymmentä vuotta menestyksellä – ota yhteyttä, autamme mielellämme.

IPMA uudistaa projektijohtamisen sertifiointejaan

Projektipäälliköiden sertifiointien tarkoituksena on tarjota projektihenkilöille mahdollisuus todentaa pätevyytensä riippumattoman arviointiprosessin avulla. Merkittävimmät projektipäälliköiden sertifiointiorganisaatiot maailmassa ovat: International Project Management Association (IPMA) ja Project Management Institute (PMI).

IPMA uudistaa projektijohtamisen sertifiointejaan. Suomessa uudistus otetaan C-tason sertifikaatin osalta käyttöön vuoden 2018 alussa. Sain tilaisuuden käydä kuulemassa Juhani Silvastin ansiokkaan esityksen aiheesta PRY:n tilaisuudessa. Koitan tässä tiivistää uudistuksen avainkotia, kuten ne ymmärsin.

Uudistuksen tavoitteina ovat:

Yhtenäistää arviointimenetelmät kansainvälisesti niin, että eri maissa arviointi suoritetaan samojen, entistä paremmin mitattavissa ja tarkastettavissa olevien periaatteiden mukaan.
Parantaa arvioinnin objektiivisuutta purkamalla arviointi tarkkoihin, kuvattuihin pätevyyselementteihin, joille on määritelty mittarit, minkä perusteella arviointi suoritetaan.

Rakenteellisesti uudistus tuo korkeammille A- ja B -tasoille mahdollisuuden keskittyä Projektijohtamisen lisäksi myös joko Ohjelmajohtamiseen tai Salkunjohtamiseen.

Uudistetussa projektipäälliköiden sertifioinnissa projektipäällikön pätevyyden määritelmää on täsmennetty: Projektipäällikön pätevyys on kyvykkyyttä soveltaa käytäntöön projektijohtamiseen vaadittavia tietoja ja taitoja.

Aiemmin ajatus oli, että projektipäällikön pätevyys muodostuu vain tietojen, taitojen, kokemusten ja asenteiden summana. Nyt painotetaan kykyä soveltaa tietoja ja taitoja käytännön ongelmiin.

Pätevyys puretaan 29:ään pätevyyselementtiin, joille on määritelty tarkoitus, kuvaus, tietämys ja taidot. Jokaiselle pätevyyselementille on määritelty 3-7 indikaattoria. Indikaattorit on kuvattu ja niille on määritelty mittarit. Sertifioinnin eri osissa pyritään selvittämään sertifioitavan kokemus, kyvykkyys, tiedot ja taidot näillä pätevyysalueilla.

Sertifiointiprosessin vaiheet eivät ole suuresti muuttuneet. Muutokset liittyvät enemmänkin siihen, miten arviointia tehdään. Arvioinnin tueksi on määritelty tarkemmat periaatteet perustuen pätevyyselementtien indikaattoreihin ja mittareihin. Kansainvälisesti entistä paremmin toisiaan vastaavilla arviointimatriiseilla pyritään objektiivisempaan, määrämuotoisempaan ja yhteisiin mittareihin perustuvaan arviointiin.

Hakemus

Sertifiointiprosessi aloitetaan tekemällä hakemus, CV, tiivistelmäraportti ja itsearviointi. Hakemusvaiheessa nimetään myös referenssihenkilöt, joilta sertifioijat voivat kuulla sertifioitavan projekteista.

Kelpoisuustarkistus

Sertifioinnin tarkoituksena on varmistaa, että sertifioitavalla on tietojen ja taitojen lisäksi riittävästi näyttöjä kokemuksesta ja kyvystä soveltaa tietojaan ja taitojaan projektijohtamisen eri osa-alueilla. Kokemus varmistetaan sertifioitavan kelpoisuustarkistuksella. Sertifioitavan on kyettävä osoittamaan, että on riittävällä taidolla soveltanut projektijohtamisen menetelmiä projekteissa, joita on vetänyt tai joissa on ollut johtamista tukevassa roolissa.

Koe

Kuten aiemminkin, C-tason projektipäällikkösertifioitavan tietoja mitataan kokeella. IPMA:n kokeessa ei ole PMI:n PMP-sertifioinnin tapaan monivalintakysymyksiä, vaan 10 – 20 erityyppistä essee-, lasku- tms. -tehtävää. Arvioitsijat luovat tehtäviä yhdessä kansainvälisen verkoston kanssa niin paljon, että kokeisiin saadaan riittävästi vaihtelua ja haastetta.

Raportti

Kokemusta sertifioitava voi kelpoisuustarkistuksen lisäksi osoittaa toteutetusta projektista laadittavalla raportilla. Raportissa kuvataan projektin tausta, kohdatut projektijohtamisen haasteet sekä miten eri pätevyyselementit hallittiin projektissa.

Ryhmätyö

Ryhmätyön avulla arvioidaan sertifioitavan johtamis- ja viestintätaitoja. Koko päivän kestävässä työpajassa tehdään 4-6 erilaista arvioijan antamaa tehtävää yhdessä muiden ryhmäläisten kanssa.

Haastattelu

Haastattelussa sertifioitava voi vielä täydentää mahdollisesti puuttuvia näyttöjä.

Loppuarviointi tehdään kansainvälisesti yhtenevällä arviointimatriisilla, jossa pätevyyselementit ja niihin liittyvät mittarit arvioidaan sertifioinnin vaiheiden perusteella.

Linkki PRY Projektiyhdistys ry:n IPMA-sertifiointi sivulle.

Projektin pelisäännöt

Olen käyttänyt näitä projektin pelisääntöjä jo vuosien ajan hieman mukauttaen sisältöä kunkin projektin ja organisaation tarpeisiin. Säännöt koskevat kaikkia projektissa toimivia projektiryhmän jäsenestä ohjausryhmän jäseneen.

Olemme suoria, rehellisiä ja avoimia
Pidämme lupauksemme ja teemme asiat valmiiksi
Jos emme tiedä, kysymme
Emme haudo ongelmia, tuomme ne heti esiin
Kukaan ei ole täydellinen, teemme joskus virheitä, mutta korjaamme virheet ja opimme niistä
Suunnittelemme ensin, teemme sitten
Kehumme hyviä suorituksia
Kuuntelemme projektin asiakkaita ja sidosryhmiä sekä vastaamme vaatimuksiin toimittamalla toimivia tuloksia
Annamme työrauhan toisillemme
Järjestämme muut työt niin, että voimme tehdä projektin tehtävät
Projektin johtaminen ja seuranta luo edellytyksiä työn onnistumiselle

Muista myös, että projektipäällikkönä toimit esimerkkinä muulle projektiryhmälle. Se mitä ja miten sanot, teet ja toimit vaikuttaa projektin kulkuun. Ole siis hyvä, positiivinen ja kannustava esimerkki ryhmällesi.

Tietotyön tehokkuudesta – toimisto tappaa tuottavuuden?

1 Antakaa heidän tehdä työnsä!

Missä tahansa työssä johtamisen tavoitteena on osittaa ja delegoida työtä ja ohjata työ tekijöilleen niin, että työntekijöillä on:

Työn tavoitteen ymmärrys tai tehtäväksianto, mitä pitäisi saavuttaa.
Osaaminen työn tekemiseen.
Motivaatio lopputuloksen saavuttamiseen.

Kun nämä asiat ovat kunnossa, työntekijällä on valmius ja halu tehdä työnsä. Onnistumiseen vaikuttaa näiden asioiden lisäksi myös se, annetaanko työntekijöille mahdollisuus onnistua työssään. Onko työympäristö sellainen, jossa on mahdollista työskennellä tuottavasti? Antaako ympäristö hyvät olosuhteet rauhalliseen työskentelyyn ja ottaa huomioon myös muut työskentelytavat ja -tarpeet? Toimivatko työvälineet ja ovatko ne tarkoitukseen sopivia ja helppokäyttöisiä?

Tietotyöläisen työn onnistumisen edellytyksiä ovat sopiva työtila ja hyvä työrauha sekä toimivat työvälineet.

2 Voiko johto vaikuttaa tärkeimpään työn tehokkuuteen vaikuttavaan asiaan?

Tietotyöläisen työrauhan pitäisi olla pyhä ja suojeltu asia. Keskittymistä vaativan työn tuottavuus romahtaa, jos työntekijän keskittyminen keskeytetään tai työympäristö ei anna mahdollisuutta syventyä keskittymistä vaativiin työtehtäviin. On toki paljon työtehtäviä, joissa intensiivinen keskittyminen pidemmäksi ajaksi ei ole aivan niin tärkeää. Tällaisia tehtäviä voisivat olla esimerkiksi… Niin mitkä? Myyjä, joka keskustelee asiakkaan kanssa, tarvitsee rauhan. Ohjelmoija, kirjailija, arkkitehti tai työvuorolistaa laativa esimies, kaikkien työteho paranee, jos heille taataan keskittymisrauha.

Millä periaatteilla suunnitellaan ja rakennetaan toimistotilat? Luulisi, että tilojen suunnittelussa asetettaisiin ensisijaiseksi tavoitteeksi työntekijöiden tuottavuus. Näin ei kuitenkaan ole. Tuntuu, että toimistotilojen suunnittelussa optimoidaan ensisijaisesti rakennuskustannuksia ja tilojen muunneltavuutta ja jonkin verran painoa myös laitetaan arkkitehtuuriselle esteettisyydelle. Valitettavasti työntekijöiden työolosuhteet ja tuottavuus jätetään hyvin pienelle huomiolle.

Erityisesti avokonttorit ja konttoritilat, joissa on ehkä välisermein koitettu luoda yksityisyyttä, ovat varmasti selkeitä rakentaa ja sisustaa. Tiloja on helppo muunnella kulloisenkin tarpeen mukaan. Häiritsevät äänet, asialliset ja asiattomat keskeytykset katkaisevat kuitenkin keskittyneisyyden tilan, jolloin tuottava työskentely katkeaa. Keskittyneisyyden hakeminen vie aikaa ja vaivaa. Jos keskeytyksiä tulee säännöllisen epäsäännöllisesti koko työpäivän ajan, työntekijöiden tuottavuus laskee, stressi kasvaa ja motivaatio heikkenee.

Voisi ajatella, että organisaation ylin johto haluaisi taata tuottavan työympäristön. Todellisuudessa toimiston työympäristöstä ja tärkeimmästä tuottavuustekijästä tekee päätöksiä sisustusarkkitehdit ja hallinto.

3 Projektipäällikkö, luo mahdollisuus työn tekemiselle

Jos sinulla projektipäällikkönä on mahdollisuus vaikuttaa työympäristöön, ota huomioon työrauha tärkeimpänä tuottavuustekijänä. Pyri järjestämään niin, että projektiin osallistuvat pääsevät yhteisiin tiloihin ja jokaisella projektiryhmän jäsenellä on paras mahdollinen työpiste henkilön rooli ja työskentelytapa huomioiden. Projektiryhmä oppii yhteisissä tiloissa tuntemaan toisensa paremmin ja yhteistyö on helpompaa. Ihmisten välinen tiedonkulku ja tilannetietoisuus paranee. Näin myös itse projektitöissä päästään nopeammin eteenpäin ja saavutetaan laadukkaampia lopputuotoksia. Yhteisten tilojen ei aina tarvitse olla organisaation tiloissa. Joskus tuottavuuden voi parhaiten varmistaa viemällä projektiryhmän pois toimistolta.